Samaan kategoriaan kuuluvat
Uutiset
-
11 huhtikuu 2022
Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 87 prosenttia suomalaisista on saanut kalasteluviestejä tai kalastelusoittoja.
Niistä prosentti onnistui. Identiteettivarkauden kohteeksi sen sijaan joutui lähes joka kymmenes (8 %) suomalainen. Heistä useampi kuin joka kolmas (35 %) raportoi identiteettivarkauden onnistuneen. Yhä useampi suomalainen ilmoitti identiteettivarkaudesta poliisille ja entistä useampi myös sai viranomisilta avun. Vakuutuspalveluyritys mySafety on tutkinut identiteettivarkauksia Suomessa jo vuodesta 2015. Vuosittainen kyselytutkimus on IROResearchin toteuttama.
MySafetyn Suomen maajohtajan Johanna Abgottsponin mukaan tuoreen tutkimuksen huolestuttavin ilmiö on kalasteluviestien ja huijaussoittojen räjähdysmäinen kasvu.
– Tänä vuonna yhdeksän kymmenestä (87 %) täysi-ikäisestä suomalaisesta kertoi saaneensa kalasteluviestin tai huijaussoiton. Se tarkoittaa, että meille on syntymässä identiteettivarkauksiin kytkeytyvä petosrikollisuuden muoto, joka läpileikkaa koko kansan. Tilanne on ongelmallinen, sillä se johtaa helposti huijausviestien normalisoitumiseen.
Tiheys, jolla kalasteluviestejä ja huijaussoittoja tehtaillaan, on tutkimuksen valossa kasvussa. Viime vuonna (2021) tutkimukseen osallistuneista 40 prosenttia kertoi saaneensa kalasteluviestin tai huijaussoiton. Sitä edeltävänä vuonna (2020) vastaava prosenttiluku oli 36.
– Koronapandemia on selvästi vauhdittanut kalasteluviestien ja huijaussoittojen kasvua. Kun siirryimme keväällä 2020 etätöihin, alkoivat niin sanotut Microsoft-huijaussoitot, ja nyt, kun yhteiskunta on jälleen avautumassa, petokset ovat koskeneet muun muassa koronapasseja, sanoo Abgottspon.
Tutkimukseen osallistuneista yksi prosentti oli menettänyt henkilötietonsa kalasteluviestien yhteydessä.
Termillä kalastelu- ja huijausviesti tarkoitetaan sähköpostin, tekstiviestin tai puhelinsoiton kautta saatua yhteydenottoa, jossa pyritään saamaan luottamuksellista tietoa tekeytymällä tiedon saamiseen oikeutetuksi tahoksi, kuten pankin virkailijaksi tai valtion edustajaksi.
357 000 suomalaista identiteettivarkauden kohteena
Kahdeksan prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi ja heistä useampi kuin joka kolmas (35 %) kertoi identiteettivarkauden myös onnistuneen. Väestöön suhteutettuna identiteettivarkauden kohteena oli näin noin 357 000 suomalaista ja heistä noin 125 000 kertoi identiteettivarkauden onnistuneen. Uhreissa korostui viime vuodesta poiketen naiset, joiden osuus oli jonkin verran miehiä korkeampi.
– Identiteettivarkauksien yleistyessä positiivista on kuitenkin se, että tietoisuus aiheesta kasvaa. Nyt lähes jokainen (98 %) suomalainen koki tietävänsä, mitä identiteettivarkaus tarkoittaa, Abgottspon sanoo.
Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoi, ettei tiedä, missä ja miten hänen henkilötietoihinsa oli päästy käsiksi. Luku on merkittävästi pienempi edellisvuosiin verrattuna.
Kanavakohtaisesti tarkasteltuna kolme identiteettivarkausta neljästä (75 %) sai alkunsa sähköpostissa, yli puolet (57 %) puhelimessa ja joka kolmas (32 %) chat- tai tekstiviestipalvelussa.
Identiteettivarkauden yleisin seuraus on luvaton rahannosto
Suomessa henkilötietojen menettämisestä seuraa tavallisesti luvaton rahannosto. Varsin usein uhrin tiedoilla tehdään myös laittomia ostoja tai tilataan uusi henkilöllisyystodistus. Yli puolet (52 %) vastanneista kärsi rikoksessa taloudellisia menetyksiä. Heistä kolmannes (31 %) menetti yli sata mutta alle viisisataa euroa. Loput arvioivat menettäneensä identiteettivarkauden yhteydessä alle sata euroa.
Taloudellisten menetysten ohella identiteettivarkauksissa seuraa myös ajallista ja henkistä haittaa.
– Identiteettirikoksen uhreista peräti 12 prosenttia oli käyttänyt rikoksesta seuranneiden vahinkojen minimoimiseen ja ratkaisemiseen vuoden tai yli vuoden. Se kuvaa valitettavan hyvin sitä, miten monisyisestä rikosmuodossa identiteettirikoksessa on kyse, Abgottspon muistuttaa.
Yhä useampi suomalainen ilmoittaa identiteettivarkaudesta poliisille
Vastaajista 41 prosenttia kertoi kääntyneensä poliisin puoleen identiteettivarkauden huomattuaan. Luku on kasvanut edellisvuosista merkittävästi, sillä edellisvuonna vastaava luku oli vain 15 prosenttia. Myös pankkiin sekä maistraattiin ilmoitettiin henkilötietojen menettämisestä entistä useammin.
– Huomionarvoista on kuitenkin se, että joka kolmas (32 %) ei kerro identiteettivarkaudesta kenellekään. Vaikka osuus on laskenut viime vuodesta merkittävästi, luku on edelleen korkea. Identiteettivarkausepäilystä kannattaa aina tehdä rikosilmoitus – muuten rikoksen tekijää ei voida rangaista, toteaa Abgottspon.
Lataa mySafetyn teettämä raportti kokonaisuudessaan täältä.
*Tietoa tutkimuksesta
Kyselytutkimuksen toteutti 10.–20.2.2022 IROResearch Oy. Kyseessä on valtakunnallinen kuluttajapaneeli, jossa otos on painotettu iän, sukupuolen sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
Lisätietoja:
Johanna Abgottspon
maajohtaja
mySafety Oy
johanna.abgottspon@mysafety.fi
p. 040 664 7410
MySafety on paikallisesti palveleva ihmisen ja yrityksen turva verkon rikoksia vastaan. Tarjoamme Suomen kattavimmat vakuutuspalvelut verkossa tapahtuvien rikosten ennaltaehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingin Vallilassa ja Kuopiossa ja asiakkaitamme palvelee noin 30 asiantuntijaa. Konsernin pääkonttori on Ruotsissa, jossa yritys on toiminut vuodesta 1999. Suomessa olemme toimineet vuodesta 2008. Lisätietoja osoitteesta www.mysafety.fi.