Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt mediakasvatusta pitkään. Jo kolmekymmentä vuotta sitten se julkaisi teoksen Rajaton ruutu, joka käsitteli liiallisen televisionkatselun vaikutuksia lasten ja nuorten tasapainoiseen arkeen.

Sittemmin mediakenttä on muuttunut. Nykyisin MLL:n mediakasvatus nojaa kolmeen koulutusteemaan: digitaalinen hyvinvointi, turvallinen netinkäyttö sekä nettikiusaaminen.

TV:stä ei enää juuri puhuta.

Mediakasvatusteemojen ympäriltä MLL järjestää vanhemmille, kasvatusalan ammattilaisille sekä oppilaille tarkoitettuja koulutuksia vuosittain noin 300 kappaletta, ja yhteensä niihin osallistuu lähes 10 000 suomalaista.

Tarvetta koulutuksille on valtavasti.

“Yksi tehtävistämme on tukea vanhempien, opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien aikuisten valmiuksia auttaa lapsia ja nuoria muun muassa nettikiusaamisasioissa sekä antaa lapsille ja nuorille valmiuksia toimia verkossa empaattisesti ja rakentavasti”, MLL:n kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius kertoo.

Internetin esiinmarssi, some, pelit ja erilaiset digitaaliset kommunikointikanavat ovat osittain eristäneet sukupolvia toisistaan. Osa aikuisista ei ole koskaan käynyt nuorten päämedioissa, kuten TikTok, YouTube, Snapchat tai Fortnite.

Samalla mediasta on tullut vuorovaikutuksellista ja siten alttiimpaa rikolliselle toiminnalle. Myös nuorten välinen kiusaaminen on raaistunut chat-palveluiden ja somen suosion kasvun myötä ilman, että moni aikuinen on kehityksestä lainkaan tietoinen.

“Kiusaaminen teoriassa etenee siten, että joku päättää, että yksi meistä on erilainen ja siten huonompi.“

Empatiataitojen harjoittelua

Helenius on saanut seurata nuorten digielämää omanlaiseltaan aitopaikalta jo useamman vuoden ajan. Sieltä hän on oppinut, millä tavalla somessa ja verkossa tapahtuvaa kiusaamista voi ehkäistä.

”Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettikiusaamista koskeva ennaltaehkäisevä koulutus lähtee nuorten empatiataitojen harjoittamisesta.”

MLL:n mediakasvatus on luonteeltaan keskustelevaa, arkilähtöistä ja toiminnallista. Moni harjoitus perustuu tilanne-esimerkeille: Jos joku kommentoi toista rumasti, mitä sinä teet? Miltä haukutusta tilanteessa tuntuu? Harjoitusten jälkeen aiheesta keskustellaan yhdessä. 

Nuorten kanssa on myös tärkeä keskustella siitä, miten pahalta ilkeily netissä toisesta tuntuu.

“Käymme läpi sellaisia asioita, että jos tykkäät jonkun toisen pilkkaavasta kommentista, vahvistat kiusaamista. Ja samalla kiusaat itsekin. Nuori ei välttämättä ole miettinyt asiaa tällä tavalla aiemmin.”

Toinen uusi asia nuorille on usein se, että kiusaaminen saattaa olla lainvastaista. Se voi täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkit.

Myös identiteetin suojaa koskevat kysymykset tulevat monille uutena tietoja.

“Nuori ei tiedä, ettei netissä pitäisi jakaa liian henkilökohtaista tietoa. Jos kuvaat todistuksen, peitä hetu; jos kuvaat itsesi kotisi edustalla, varmista ettei kotitalosi ole tunnistettavissa ja niin edelleen.”

Somessa kiusaaminen voi eskaloitua nopeammin kuin reaalimaailmassa

Vaikka digitaalinen ja analoginen maailma ovat kaksi eri asiaa, kiusaamisen osalta niissä on paljon samaa.

“Koulussa alkanut kiusaaminen jatkuu somessa. Koululaisista puhuttaessa kiusaaminen somessa koskee samoja ihmisiä kuin kiusaaminen reaalimaailmassa.”

Muutamia eroja fyysisen ja digitaalisen kiusaamisen välillä kuitenkin on. Verkossa kiusaaminen eskaloituu herkemmin kuin koulun pihalla.

“Kiusaaminen teoriassa etenee siten, että joku päättää, että yksi meistä on erilainen ja siten huonompi. Sitten aletaan kertoa tarinoita tästä ryhmästä tai ihmisestä, ja vähitellen muut alkavat uskoa niihin. Näin iso yleisö kääntyy pikkuhiljaa erilaisuutta vastaan ja on valmis sulkemaan sen yhden ihmisen tai ihmisryhmän ulkopuolelle.”

Somessa mielipiteitä on nopeampi ja helpompi muokata kuin reaalimaailmassa. Tämän vuoksi mielipiteen voi pahimmillaan saada käännettyä ihmistä tai ryhmää vastaan jopa yhdessä illassa.

Aikuisten maailmassa mielipiteen muokkausta edustavat herjaamisen ohella myös usein toisen naurettavaksi tekevät meemit. Niiden levitessä nopeasti alkaa pian koko ryhmä, jota yksilö edustaa, näyttäytyä naurettavana.

”Kaikki nettikiusaaminen ei kuitenkaan ole julkista. Sitä tapahtuu paljon kohdennetuissa yksityisissä viesteissä. Lapsia ja nuoria on tärkeää rohkaista kertomaan aikuiselle myös tällaisesta kiusaamisesta.”

MLL:n Nuortennetti on monien tärkeä tuki

MLL:n Nuortennetissä on paljon nuorille suunnattua tietoa mediakasvatuksesta. Teemoina ovat esimerkiksi mediataidot, digitaalinen hyvinvointi, pelaaminen ja nettikiusaaminen. Sivuston kuukausikävijämäärä on tänä vuonna vaihdellut 60 000–75 000 välillä.

”Nuoret tuottavat itse paljon sisältöä Nuortennettiin. Lisäksi Nuortennetin kaksikymmentä vapaaehtoista nuorta toimittajaa päivittää somekanavia. Nuortennetin keskustelupalsta on moderoitu, eikä siellä esiinny toista kiusaavia viestejä. Viestejä on ollut vuosittain noin 4 000”, Helenius kertoo.

Nuortennetissä on myös viikoittainen ryhmächat, jossa yksi suosituimmista teemoista on kiusaaminen. Siihen liittyviin kokemuksiin nuoret etsivät yhtä lailla tukea kuin ratkaisuja.

”On erittäin tärkeä viesti kiusatulle nuorelle, että sinä et ole yksin. Me olemme tässä sinun kanssasi.”

MLL:n auttavassa puhelimessa, chatissa ja kirjepalvelussa päivystävät vapaaehtoiset, joiden kanssa lapsi tai nuori voi käydä läpi mitä vain itseään huolestuttavaa asiaa. Aikuisen tuki nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen rinnalla on monille sivun kävijöille tärkeä lisä.

“Kenenkään ei tule sietää kiusaamista. Kehotamme nuorta kertomaan kiusaamisesta koulussa ja mahdollisesti myös omille vanhemmille. Somepalvelun moderaattorille kannattaa myös aina ilmoittaa asiattomasta käytöksestä.”

Avainsana kiusaamistilanteissa on MLL:n oppien mukaan välitön puuttuminen. Kiusaaminen pitää saada loppumaan heti, ei vuoden päästä.

Tehtävä on kouluille vaativa ja juuri sen vuoksi ennaltaehkäisy on erittäin tärkeä osa ongelmanratkaisua. Mitä nopeammin asiaan puuttuu, sen helpompi se on lopettaa. Kiusaamisesta toipumiseen tarvitaan usein tukea pitkäksi aikaa.

MLL:n viisi vinkkiä kiusatulle:

1. Älä jää yksin. Kerro kiusaamisesta aikuiselle.
2. Muista, että kiusaaminen on aina väärin. Kiusatuksi tuleminen ei ole sinun syysi.
3. Kun aikuiset ovat selvittäneet asiaa sinun ja kiusaajien välillä, kerro aikuisille heti jos kiusaaminen jatkuu siitä huolimatta.
4. Nettikiusaamistilanteessa tallentakaa todisteet ja ilmoittakaa kiusaamisesta ylläpitoon. Tarvittaessa ottakaa yhteys poliisiin.
5. Ylläpidä toivoa paremmasta. Moni ihminen haluaa auttaa sinua.

Tämä on lyhennetty versio alkuperäisestä artikkelista. Lue koko artikkeli Nettiviha-asiantuntijaraportista.