Samaan kategoriaan kuuluvat
Ajankohtaista
-
26 maaliskuu 2021
Identiteettivarkausyritysten määrä kasvaa Suomessa vuosi vuodelta. Samaan aikaan apua haetaan hyvin vaihtelevasti. Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas ja verkkotyön koordinaattori Jenni Kreivi muistuttavat, että identiteettivarkauden sattuessa ei pidä jäädä yksin. Kyse on rikoksesta, jonka selvittämiseen voi ja pitää hakea apua.
”Identiteettivarkaudet huolestuttavat suomalaisia, mikä on johtanut siihen, että omasta henkilötunnuksesta pidetään nyt entistä tarkemmin kiinni. En kuitenkaan puhuisi ylilyönnistä, vaan varovaisuudesta. Siitä, ettei tiedetä, kenen kanssa pitää olla varovainen”, toteaa Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.
Identiteettivarkaudet ja erilaiset tietomurrot ovat viime aikoina saaneet paljon palstatilaa mediassa. Samalla suomalaisten suhtautuminen identiteettivarkauksiin on muuttunut merkittävästi.
”Vielä pari vuotta sitten identiteettivarkauden uhriksi joutuminen ei huolettanut kovinkaan montaa suomalaista. Tänä päivänä olemme huomattavasti varovaisempia omien tietojemme suhteen”, sanoo Koivukangas.
Identiteettivarkausyritysten määrä kasvussa – Vastaamo näkyy tilastoissa
Havahtuminen identiteettivarkauden riskeihin on tapahtunut samalla, kun identiteettivarkausyritykset ovat lisääntyneet. MySafetyn keväällä 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Kasvua edellisvuoteen on neljä prosenttiyksikköä.
Tämä näkyy myös Rikosuhripäivystyksen (RIKU) palveluiden piirissä. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.
”Vuonna 2019 kirjasimme 351 identiteettivarkausaiheista asiakasyhteydenottoa. Vuonna 2020 niiden määrä kasvoi 769 kappaleeseen. Vastaamon tietomurto lisäsi asiakasyhteydenottoja merkittävästi, mutta ei yksistään selitä kasvua, sillä osa Vastaamo-aiheisista yhteydenotoista kirjattiin myös muilla rikosnimikkeillä. Kaikkiaan saimme Vastaamo-tapauksen tiimoilta noin 1 500 asiakasyhteydenottoa, joissa kaikissa voi olla kyse identiteettivarkaudesta”, kertoo Koivukangas.
Kuluvan vuoden kehitys noudattaa samaa linjaa edeltäjänsä kanssa. Maaliskuun 2021 alkuun mennessä RIKUun oli saapunut 185 identiteettivarkauksiin liittyvää asiakasyhteydenottoa.
Taloudelliset vahingot mielletään avun saamisen edellytykseksi
MySafetyn tutkimuksesta selviää, että vain reilu kolmasosa (38 %) identiteettivarkauden uhreista haki itselleen apua. Mistä tämä johtuu?
”Suomalaiset eivät välttämättä tiedä identiteettivarkauden olevan rikos. Se on rikosnimikkeenä hyvin tuore, sillä identiteettivarkaus lisättiin Suomessa rikoslakiin vasta vuonna 2015”, kertoo Rikosuhripäivystyksen verkkotyön koordinaattori Jenni Kreivi.
Jaana Koivukankaan mukaan uhrit eivät hae kovin helposti apua, jos identiteettivarkaudesta ei ole aiheutunut heille taloudellista vahinkoa.
”Ajatellaan, että ei olla oikeutettuja saamaan apua, vaan tilanteesta täytyy selvitä itse. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jos identiteettivarkaudesta aiheutuu uhrille taloudellista vahinkoa tai muuta merkittävää haittaa, kuten kiusaamista, on se rikoslain mukaan rangaistavaa”, toteaa Koivukangas.
Lisäksi identiteettivarkaudesta voi aiheutua uhrille paljon harmia ja vaikeuksia sekä ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta.
”Uhrit kokevat pelkoa sekä hallitsemattomuuden tunnetta siitä, mitä kaikkea heidän tiedoillaan on voitu jo tehdä” – Jenni Kreivi
”Identiteettivarkauden selvittäminen ja vahinkojen minimoiminen on usein hyvin aikaa vievää ja työlästä. Jos tiedot päätyvät järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, niitä saatetaan kaupata eteenpäin yhä uudelleen ja uudelleen. Pahimmassa tapauksessa voi mennä useampi vuosi ilman ongelmia ja sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain ikävää”, kuvailee Koivukangas.
Luotto tietosuojaan koetuksella
Silloin, kun uhrit hakevat apua, heitä huolettavat etenkin käytännön asiat. Mielessä pyörii valtavasti kysymyksiä: miten vahingot saa minimoitua, voiko taloudellisia menetyksiä saada takaisin ja mitä kaikkea omilla tiedoilla voidaan vielä tehdä?
”Uhrit eivät meinaa uskoa tapahtunutta todeksi ja kokevat pelkoa sekä hallitsemattomuuden tunnetta siitä, mitä kaikkea heidän tiedoillaan on voitu jo tehdä. Me RIKUssa kartoitamme, millainen identiteettivarkaus on kyseessä, mitä tietoja on käytetty väärin sekä arvioimme riskejä ja toimenpiteitä, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi”, kertoo Jenni Kreivi.
”Monet uhrit tarvitsevat myös henkistä tukea sekavan tilanteen keskellä. Uhri on tärkeä saada ymmärtämään, ettei hän ole tilanteessa yksin ja ettei ole hänen syynsä, jos tiedot ovat joutuneet rikollisten käsiin esimerkiksi tietomurron yhteydessä. Sellaista rauhoittelua, että nyt kun tilanne on tiedossa, sille voidaan tehdä jotain.”
Identiteettivarkaus herättää uhrin usein myös pohtimaan, miten omat tiedot voisi jatkossa suojata paremmin.
”Suomalaisille on valjennut, että teknologian rinnalla myös hakkerit kehittyvät. Enää ei ole itsestäänselvyys, että tiedot pysyisivät turvassa edes yrityksissä”, toteaa Kreivi.
Tiedonjano identiteettivarkauksista lisääntyy
Rikosuhripäivystyksen Jaana Koivukangas ja Jenni Kreivi ovat molemmat sitä mieltä, että identiteettivarkauksista on tärkeää keskustella, jotta suomalaiset oppisivat suojautumaan niitä vastaan mahdollisimman tehokkaasti.
”Vaikka suomalaiset ovat heränneet asian tärkeyteen, on tehtävää vielä paljon. Valitettavan usein huomaan, että ihmiset julkaisevat sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa näkyy heidän henkilötunnuksensa. Lisäksi salasanojen kanssa toimitaan hyvin vaihtelevasti. Suomalaiset kyllä tiedostavat vahvojen salasanojen merkityksen, mutta aivan liian monella on käytössään tuttuakin tutumpi 1234-salasana”, huokaa Kreivi.
Uutisoinnilla on merkittävä rooli tietoisuuden kasvussa – eikä suomalaisten tiedonjano ole sammunut.
”Ihan aukottomasti identiteettivarkaudelta ei voi suojautua, sillä omat tiedot saattavat joutua vääriin käsiin tietomurtojen yhteydessä. Toivoisin, että suomalaiset pysähtyisivät tämän asian äärelle miettimään, millaisia riskejä identiteettivarkauksiin liittyy ja onko omalta osaltaan tehnyt kaiken tarvittavan, jotta omat tiedot pysyisivät turvassa”, toteaa Jaana Koivukangas.
Rikosuhripäivystys (RIKU)
- RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita.
- RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.
- Palveluja tuotetaan valtakunnallisina puhelin- ja verkkoauttamispalveluina sekä henkilökohtaisina palveluina 31 palvelupisteessä ympäri Suomea.
- Lisätietoja palveluista löydät osoitteesta www.riku.fi.