Samaan kategoriaan kuuluvat
Ajankohtaista
-
07 huhtikuu 2021
Tietoturvarikokset ovat globaali ongelma. Siinä missä fyysiset rikokset vähenevät, kyberrikollisuus lisääntyy koko ajan ja ”alalle” tulee uusia rikollisia. Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteiden professori Mikko Siponen neuvoo, miten omaa tietoturvaa voi parantaa.
Lähes kaikkia asioita pystyy nykyään hoitamaan netin kautta ja erilaiset palvelut ovat täynnä tietojamme. Tämä mahdollistaa myös rikosten tekemisen, ja hiukan kärjistettynä kuka tahansa voi tehdä niitä omalta kotisohvaltaan.
MySafetyn tutkimuksen mukaan identiteettivarkausyritysten määrä jatkaa kasvuaan: peräti 17 prosenttia suomalaisista on joutunut edellisvuoden aikana identiteettivarkausyrityksen kohteeksi, kun toissa vuonna luku oli 13 prosenttia.
”Suomen kieli on pitkään pitänyt meitä paremmin turvassa, sillä huono kieli on paljastanut rikosyritykset. Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut, ja myös englanninkieliset huijausyritykset ovat lisääntyneet”, sanoo tietojärjestelmätieteiden professori Mikko Siponen Jyväskylän yliopistosta.
”Tietoturva-asioita pitäisi tuoda enemmän esille kansalaistaitona ja opettaa peruskoulusta lähtien. Opetus olisi itse asiassa pitänyt aloittaa jo useita vuosia sitten.”
Uutisointi tekee ongelman näkyvämmäksi
Verkkorikollisuus ja identiteettivarkaudet nousevat säännöllisin väliajoin uutisiin. Suomalaiset tiedostavat tietoturvan tärkeyden yleisellä tasolla, mutta yleensä tarvitaan omakohtainen kokemus, jotta asialle tehdään jotain käytännössä.
”Haasteena on se, että tavallinen yleisö ei tiedä, miten esimerkiksi salasana murretaan. Harvemmin joku tulee kurkkimaan olkasi yli, vaan suurin osa salasanoista saadaan murtautumalla tietojärjestelmiin. Esimerkiksi tulipalon vaarat tiedostetaan paljon paremmin ja niistä puhutaan enemmän, koska kaikki tietävät, mistä on kyse. Kiristysviestit ovat tehneet tietoturvaongelmia näkyvimmiksi, mutta hyvä tietomurto on näkymätön”, Siponen sanoo.
MySafetyn tutkimuksen mukaan uutisointi verkkorikollisuudesta on saanut suomalaiset kaipaamaan lisää tietoa aiheesta ja lisännyt ymmärrystä identiteettivarkauksista. Sillä on ollut myös käytännön vaikutuksia, sillä yli puolet vastaajista kertoo muuttaneensa toimintatapojaan suojautuakseen paremmin identiteettivarkauksilta.
Parempi tietoturva pienillä kikoilla
Jos kyberturvallisuus lisääntyy koko ajan, onko peli menetetty? Ei suinkaan, sanoo tietojärjestelmätieteiden professori Mikko Siponen.
”Jokainen meistä voi parantaa omaa tietoturvaansa verkossa. Henkilökohtaisia tietoja ei pidä ikinä jakaa sähköpostitse, puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa. Verkkokauppaostoksia tehdessä ei kannata tallentaa luottokortin tietoja palveluun. On myös hyvä määrittää omassa verkkopankissa, missä maissa luottokorttia voi käyttää”, Siponen listaa.
”Olisi myös hyvä, jos verkkokauppaostoksia ei pystyisi tekemään laskulla ilman luotettavaa tunnistautumista, mutta tämä on poliitikkojen asia.”
Eri palveluissa ei myöskään kannata käyttää samaa salasanaa, sillä jos se saadaan murrettua yhdestä palvelusta, samalla pääsee käsiksi myös muiden palvelujen tileihin. Lähes jokaiseen palveluun pitää nykyään kirjautua, joten muistettavana on iso joukko erilaisia salasanoja. Miten niiden hallinta onnistuu käytännössä?
”Jos siihen olisi helppo ratkaisu, se olisi jo keksitty. Salasanojen hallintaan on tarjolla erilaisia palveluita. Niitä voi myös kirjoittaa itselleen ylös, kunhan salasanalista ei sitten kulje joka paikassa mukana.”
Myös vakuutus tietoturvarikoksia vastaan on varteenotettava vaihtoehto.
”Vakuutetaanhan kaikkea muutakin kodista ja autosta lähtien, joten miksi ei omaa identiteettiä verkossa?”
Näin parannat tietoturvaasi verkossa
- Käytä eri palveluissa eri salasanoja.
- Älä jaa henkilökohtaisia tietojasi sähköpostitse, puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa.
- Älä tallenna luottokorttisi tietoja, kun teet verkkokauppaostoksia.
- Määrittele, missä maissa luottokorttiasi saa käyttää.