Jopa 100 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi jossain vaiheessa elämäänsä. Etenkin miehet ovat alttiita identiteettivarkauksille.
Asia käy ilmi turvallisuuspalveluita tarjoavan mySafety Oy:n viime keväänä teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan naiset osaavat varautua miehiä useammin erilaisiin tapaturmiin tai vaikkapa varkauksiin. Naiset suhtautuvat selvästi miehiä kriittisemmin esimerkiksi tietojen jakamiseen sosiaalisessa mediassa.
”Identiteettivarkauden uhri on kaksi kertaa todennäköisemmin mies kuin nainen. Miehet ovat tutkimuksemme mukaan naisia huolimattomampia lompakon ja tärkeiden papereiden suhteen”, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo.
Fagerlund pitää hämmästyttävänä sitä, että identiteettivarkauksista puhutaan niiden yleisyydestä huolimatta tiedotusvälineissä vain vähän. Hänen mielestään tavallisen suomalaisen ei tarvitse asiasta huolestua, mutta hän suosittelee kuitenkin varautumaan.
”Identiteettivarkauksien yleistyminen on syytä tiedostaa. Yksityisyyttään kannattaa suojata esimerkiksi netissä, tuhota tärkeät paperit huolella ennen niiden hävittämistä ja hankkia lukollinen postilaatikko. Lisäsuojaa saa vakuutuksista”, Fagerlund sanoo.
mySafety on toistaiseksi ainoa taho Suomessa, jolta saa kattavan vakuutussuojan identiteettivarkauksien varalle. Vahingonkorvausten lisäksi vakuutukseen kuuluvat valvonta- ja selvityspalvelut. Ne ovat osoittautuneet tärkeiksi palveluiksi identiteettivarkaiden uhreille, sillä aiheettomien laskujen kiistäminen ja asioiden selvittäminen vievät yleensä paljon aikaa ja vaivaa.
Varas shoppailee uhrinsa laskuun
Helsinkiläinen Ville Karhu on saanut kokea nahoissaan, mitä identiteettivarkaan uhriksi joutumisesta voi seurata. Ensimmäisen kerran asia valkeni hänelle vuonna 2013, kun hän sai luottoyhtiöltä kirjeen. Sen mukaan mies oli ostanut verkkokaupasta taulutelevision.
Mies teki rikosilmoituksen ja päätti ottaa omaehtoisen luottokiellon, jonka avulla voi estää esimerkiksi luoton myöntämisen omalle henkilöllisyydelleen. Karhu luuli, että asiat olisivat sillä ok.
”Viime keväänä sain kuitenkin DNA:lta soiton, jossa haluttiin varmistaa tilaus. Joku oli tilannut henkilöllisyydelläni iPhone 6:n, tabletin ja pari liittymää”, Karhu kertoo.
Lopulta kävi ilmi, että Karhun henkilöllisyydellä oli samana päivänä avattu myös Soneralta ja TeleFinlandilta liittymiä ja ostettu kytkyjä.
Identiteettivarkauden myötä Karhu ei pysty itse asioimaan monissa paikoissa muuta kuin käymällä henkilökohtaisesti paikan päällä. Se, mistä ja milloin henkilöllisyys varastettiin, on yhä hämärän peitossa.
”Olen käynyt kaikki sähköpostini ja internetin selaushistoriani läpi, ja olen aivan varma siitä, etten ole mihinkään netissä näpytellyt henkilötunnustani.”
Ville Karhu laskee, että hänen osaltaan varas olisi kuitannut onnistuessaan useiden tuhansien eurojen rikoshyödyn. Selvittely on aiheuttanut miehelle turhia kuluja ja eteenkin vienyt aikaa.
Uusi lakipykälä helpottamaan identiteettivarkauksien uhrien asemaa
Jatkossa väärällä identiteetillä esiintymisestä voi napsahtaa sakkoja, kun rikoslain uusi pykälä astuu voimaan 4. syyskuuta. Tähän asti toisen henkilöllisyyden luvattomasta käytöstä on voitu langettaa rangaistus vain, jos siihen on liittynyt esimerkiksi kunnianloukkaus tai petos. Uudella lainkohdalla pyritään parantamaan identiteettivarkauksien uhrien asemaa, ja pykälä onkin osa EU:n tietoverkkorikosdirektiivin kansallista voimaansaattamista. Poliisi ei saa jatkossakaan käyttää teletunnistetietoja identiteettivarkauksien tutkinnassa.
”Laki tepsii esimerkiksi nuorten välisiin vaikeisiin tilanteisiin. Nuorten keskuudessa on laadittu valeprofiileja ja ollut vaikeita kiusaamistapauksia, joihin on ollut hankala puuttua oikeudellisen keinoin”, sanoo lakia valmistelleeseen työryhmään osallistunut asianajaja Eija Warma Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:stä.
Näin tutkimus tehtiin: Research Insight Finland Oy toteutti kyselytutkimuksen identiteettivarkauksista mySafetyn toimeksiannosta. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 10.–19.3.2015. Research Insight Finland Oy:n kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 3018 iältään 18–70-vuotiasta suomalaista.