“Just when the caterpillar thought her life is over, she began to fly.” (28.10.2020).

Tekstin yläpuolella olevassa Instagram-kuvassa nuori punatukkainen nainen katsoo kameraan. Iho on ruskettunut ja meikki viimeistelty. Tämän kaltaisia motivaatiotekstejä sekä kauniita omakuvia yrittäjänä työskentelevä, Instagram-vaikuttaja Heljä-Tuulia Pippola jakaa yli 28 000 seuraajalleen päivittäin.

Kaksikymmentäkahdeksantuhatta seuraaja on Suomen mittakaavassa paljon. Niin paljon, että Pippola itsekin pitää sitä uskomattomana; erityisesti kun joukko on kasvanut nykyiseen mittaansa vain muutamassa vuodessa.

Heljä-Tuulia Pippolan tavaramerkki IG:ssä on avoimuus. Hän ei pelkää nostaa elämän varjopuolia teksteissään esille.

Tähän teemaan liittyvät myös hänen suosituimmat postauksensa, kuten ne, joissa hän on puhunut paniikkihäiriöstään tai kamppailustaan ali- ja ylipainon kanssa. Kaikkein vaikuttavimmassa postauksessaan hän käsitteli kiusatuksi tulemista. Silloin hän antoi poikkeuksellisesti myös itkun tulla.

“Sen postauksen jälkeen puhelin piippasi koko ajan. Sain valtavan määrän tsemppiviestejä. Tajusin, kuinka monia asia koskettaa.”

Tarkoituksemme on puhua somekiusaamisesta somevaikuttajan näkökulmasta. Teema koskee Suomessa jo ihan jokaista Instagram-vaikuttajaa, mutta enenevässä määrin myös heitä, jotka eivät someta työkseen.

”Kurasta kärsivät kaikki alalla olevat. Usein vihaajia on toki vain muutama, mutta ne saattavat olla hyvinkin äänekkäitä”, Pippola kuvaa.

”Netissä kiusaaminen on sellaista tarkoituksellista pahansuopaisuutta. Minusta kaikkein vaikeinta on sietää perättömiä valheita. Sellainen on aivan kamalaa.”

”Netissä kiusaaminen on sellaista tarkoituksellista pahansuopaisuutta.”

”Jodel yhteiskunnan syöpä”

Somekiusaamisen erityispiirre on se, ettei sitä juuri tehdä omalla nimellä, vaan nimimerkin takaa. Kiusaaminen on yleisintä palveluissa, jotka mahdollistavat anonymiteetin, kuten Jodel ja Twitter.

“Erityisesti Jodel on yhteiskunnan suurin syöpä kiusaamisen osalta. En ymmärrä miten sellainen palvelu voi olla olemassa. Siellä kielenkäyttö on todella julmaa ja hirveää”, Pippola huokaa.

Jodel on alunperin Saksassa opiskelijoille kehitetty keskustelualusta, jonka käyttö on sittemmin laajentunut myös muihin ryhmiin. Palvelun käyttäjät näkevät Jodel-julkaisuja vain 10 kilometrin säteellä omasta sijainnistaan sekä omaa kotikaupunkiaan koskevat “jodlaukset”.

Jodelin säännöt kieltävät kiusaamisen, mutta siitä huolimatta palvelu sisältää massiivisen määrän vihapuhetta.

Säännöt tuskin hillitsevätkään kaikkia, mutta lain uskoisi vaikuttavan tehokkaasti. Sananvapautta rajoittaa Suomessa kunnianloukkausta koskeva lainsäädäntö, jonka mukaan perättömien tietojen levittäminen toisesta julkisesti on kiellettyä.

Mitä yksityisempi henkilö, sen tiukemmin lakia voidaan tältä osin tulkita. Vain harvoin somevaikuttaja kuitenkaan tekee hänestä levitetyistä valheista rikosilmoitusta, ja hyvin harvoin rikosilmoituksesta alkanut selvitystyö etenee käräjäoikeuteen saakka.

Pippola harmittelee, että poliisilla on riittämättömät resurssit selvittää nimimerkin takana toimivien henkilöiden identiteettiä. Hän on itse jättänyt yhden rikosilmoituksen.

“Oli tämmöinen sankari, joka teki pilaversiot kaikista videoista, mitä minä tein ja jakoi ne omille seuraajilleen. Hän kopioi myös suoria päivityksiäni, ja jakoi nimeni seuraajilleen.”

Lopulta häiriköinti meni niin pahaksi, että Pippola kääntyi poliisin puoleen. Yllättäen se pahensi tilannetta.

“Kun tieto rikosilmoituksesta levisi, jouduin niin suuren kiusaamisen kohteeksi, että ajauduin viikoksi sängyn pohjalle.”

Pippola huomasi, ettei rikosilmoituksen teko välttämättä kannata kuin äärimmäisissä tapauksissa. Lisäksi poliisikin totesi, että Pippola on julkisuuden henkilö, ja sen vuoksi hänen on kestettävä tavallista enemmän kiusaamista ja valehtelua.

”Kuran määrä kasvaa samassa suhteessa seuraajien määrän kanssa, samalla kuin keinot suojautua siltä pienenevät.”

Se on pelin henki, jota moni IG-vaikuttajaksi haluava ei välttämättä ymmärrä.

”Kuran määrä kasvaa samassa suhteessa seuraajien määrän kanssa, samalla kuin keinot suojautua siltä pienenevät.”

Koulukiusatusta sometähdeksi

Mikä sitten saa jatkamaan Instagram-vaikuttajana, kun toistuvasti joutuu käymään pohjalla ilkeämielistä kommenttien vuoksi?

“Se on minulle ansiotyö, mutta enemmän minua motivoi se, että voin kannustaa omalla esimerkilläni ihmisiä eteenpäin.”

Pippolan tarina puhuttelee someaikana monta:

Nykyään kaunis ja ihailtu Instagram-tähti oli nuorena vuosia koulukiusattu. Kiusaaminen kohdistui aluksi hänen alipainoonsa ja sitten hänen ylipainoonsa.

Pienellä paikkakunnalla kiusaamista ei päässyt oikein edes pakoon. Pohjakosketus oli, kun Joensuun Sokoksen naisten vessaan kirjoitettiin tussilla ala-arvoisia ja valheellisia kuvailuja tuolloin teini-ikäisestä Heljä-Tuuliasta.

“Se oli aikaa ennen somea. Kun kuulin, mitä minusta oli sinne kirjoitettu, olin aivan rikki. Kävin ostamassa valkoisen permanent-tussin ja sotkin sillä kirjoitukset.”

Osittain koulukiusaamisen jättämät jäljet saivat Pippolan kiinnostumaan Instagram-vaikuttamisesta. Omassa profiilissaan hän haluaa kertoa muille siitä, että vaikka tuntuisi kuinka mahdottomalta, aina tulee seuraava päivä. Kiusattu alkaa kukoistaa ja rohkeus sisällä kasvaa.

They told me I couldn´t. That’s why I did. (24.11.2020)

Heljä-Tuulia Pippolan viisi vinkkiä nettikiusaamisen uhreille:

1. Älä ikinä luovuta. Elämä on arvokas ja tulee vielä päivä, kun pystyt kääntämään vaikeat asiat voitoksi.
2. Kerää itsellesi lista elämän hyvistä asioista. Huonon hetken tullen käy se läpi.
3. Muista, että kiusaajasi voi todennäköisesti itse huonosti ja kiusaaminen on hänen tapansa purkaa paha olo pois. Älä syytä itseäsi.
4. Puhu ja pura sinulle tapahtuneet asiat aikuisen, opettajan, kaverin tai ammattilaisen kanssa. Kiusaamisessa ei ole mitään hävettävää.
5. Muista, että olet arvokas ja ainutlaatuinen. Toista sinunlaista ei ole tässä maailmassa ja pystyt mihin vain, pää pystyyn!

Tämä on lyhennetty versio alkuperäisestä artikkelista. Lue koko artikkeli Nettiviha-asiantuntijaraportista.