Digiturvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia

Huijausviestejä liikkeellä -varoitusilmoitus on tullut viime aikoina monelle meistä liiankin tutuksi. Poliisin mukaan tuhannet suomalaiset ovat joutuneet tänä vuonna verkkorikosten uhriksi ja menettäneet petosrikollisille lokakuuhun mennessä yli 23 miljoonaa euroa. Etenkin pankkien nimissä tehtävä kalastelu on nyt poikkeuksellisen aktiivista, ja käytännössä lähes kaikki pankit ovat saaneet tästä osansa.

Huijausten yleisyydestä huolimatta olen ilokseni saanut huomata, että suomalaisten tietoisuus kalasteluviesteistä ja nettirikollisuudesta on lisääntynyt parin viime vuoden aikana.

Suomalaiset ovat myös omaksuneet konkreettisia keinoja suojautuakseen rikollisten tehtailemilta häijyiltä huijauksilta. Tutkimuksestamme selviää, että 24 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen, 23 prosenttia vaihtaa salasanansa säännöllisesti ja 22 prosenttia on aloittanut vahvojen salasanojen käytön.

Tästä huolimatta huijausviestien uhriksi joutuu liian moni.

Huijausviestien yleistyminen kertoo siitä, että rikollisuus on siirtynyt yhä vahvemmin nettiin. Viestien tehtailu on rikollisille helppo tapa tavoitella yhtäaikaisesti jopa satojatuhansia ihmisiä, sillä netissä viesti saadaan leviämään nopeasti suurelle joukolle potentiaalisia uhreja. Vaakakupissa painaa myös se, että kalasteluviestien onnistumisprosentti on suuri ja kiinnijäämisen riski pieni.

Huijausviestiin lankeamista pidetään inhimillisenä erehdyksenä – ja sitä se usein onkin.

Huijausten kirjo on nykypäivänä myös todella laaja. Huijausviestien ja -sivustojen ohella rikolliset yrittävät saada meidät ansaan muun muassa puhelimitse sekä mainosten ja sovellusten välityksellä. Huijausten tunnistamista ei helpota yhtään se, että huijausmuodot ovat jo niin kehittyneitä, että harjaantuneenkin silmän voi olla vaikea erottaa niitä aidoista – tavallisesta netinkäyttäjästä puhumattakaan.

Digiasioinnin nopea syke tuo myös omat haasteensa verkkoturvallisuudelle. Kun kaiken halutaan tapahtuvan salaman nopeasti, on harvoin aikaa pysähtyä harkitsemaan sähköpostiin tai puhelimeen kilahtavan viestin aitoutta riittävän tarkasti.

Olen usein pyöritellyt mielessäni ajatusta, tarvitseeko arkemme olla niin hektistä. Sillä juuri se altistaa virheille ja lisää riskejä.

Mielestäni voisimme hidastaa vauhtia. Esimerkiksi tietyn summan ylittyessä maksutapahtumissa olisi vuorokauden aikaviive, eikä rahojen siirtäminen ulkomaille saisi olla näin helppoa ja nopeaa.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on korostunut myös yksilön digitaitojen merkitys. Digitaidoista puhutaan jo – erittäin osuvasti – nykyajan kansalaistaitoina. Asioinnin siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon meistä jokaisen odotetaan osaavan hoitaa esimerkiksi vero- ja pankkiasiat netissä, tunnistavan digitaalisen maailman uhkat ja riskit sekä huolehtivan omasta verkkoturvallisuudestamme.

Kaikkea vastuuta emme voi kuitenkaan sysätä yksilön harteille. Siksi onkin ollut hienoa huomata, että yritykset, virastot, yhteiskunnalliset toimijat ja palveluntarjoajat kehittävät jatkuvasti palveluitaan turvatakseen suomalaisten verkkoasioinnin sujumisen.

Nettiturvallisuus vaatii yhteistyötä, ja vain yhteistyöllä voimme löytää ratkaisut rikollisten päihittämiseksi.

Me mySafetylla seuraamme tarkasti nopeasti muotoaan muuttavan nettirikollisuuden kehittymistä. Tehtävämme on pitää huolta, että asiakkaamme ja kaikki suomalaiset pysyvät ajan hermolla siitä, mitä nettimaailmassa tapahtuu. Kehitämme jatkuvasti vakuutuksiamme ja niihin kytkettyjä palvelukonsepteja vastaamaan tämän päivän tarpeisiin.

Tulevaisuudessa haluamme saada niskalenkin rikollisista, jotta voimme sanoa rikollisten yrittävän pysyä meidän perässämme – ei päinvastoin.

Johanna Abgottspon
Maajohtaja, mySafety