Yleisiä huijausyrityksiä

Poliisi määrittelee petoksen seuraavasti; "Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille" (Poliisi). Se voi tarkoittaa esimerkiksi yritystä saada luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja, kuten sosiaaliturvatunnusta, tilinumeroa tai maksukortin tietoja, tai huijaamista maksamaan talletus asunnosta, jota ei ole olemassa. 

Monelle tutusta Whatsapp-viestisovelluksesta on kovaa vauhtia tulossa alusta myös petosyrityksille. Tämän vuoden puolella viestipalvelussa on nähty huijausmuoto, jossa rikolliset ovat luoneet kokonaisen uuden ryhmäkeskustelun, jossa hyödynnetään valetilejä ja numeroita. Näissä valetileissä on saatettu myös käyttää varastettuja kuvia ja muita henkilötietoja kuten henkilön nimeä. Lisäksi ryhmässä käytetyt puhelinnumerot näyttävät suomalaisilta puhelinnumeroilta. Tekaistujen ryhmien tarkoituksena on yrittää johtaa henkilö harhaan ja saada häntä siirtämään rahaa. Aiheesta uutisoi vuoden alussa muun muassa Yle. Vuonna 2023 otsikoihin nousi myös rekrytointihuijaukset, joissa uhrille lähetettiin rekrytoijien nimissä työpaikkatarjouksia. Tässäkin huijauksessa uhria pyydetään tekemään rahasiirto. Muun muassa Iltalehti on uutisoinut tapauksista sekä vuonna 2023 että vuonna 2024.  

Näin voit suojautua: Mikäli et ole tietoinen uuden ryhmän luomisesta, kannattaa niitä kohtaan olla kriittinen ja kiinnittää huomiota esimerkiksi käytettyyn kieleen ja kieliasuun. Mikäli huomaat esimerkiksi tutun henkilön kuvan tms. voi olla hyvä idea varmistaa jotain muuta kautta onko kyseinen tuttusi todella mukana ryhmässä.  

Etenkin rekrytointihuijauksissa on hyvä pitää mielessä, että rekrytoijat eivät yleensä ota yhteyttä WhatsApissa. Lisäksi he eivät tarvitse henkilökohtaisia tietoja heti rekrytointiprosessin alussa.  

Huijauspuhelut ovat olleet keskuudessamme jo jonkin aikaa. Moni saattaakin siis luulla, että tunnistaa kyllä, mikäli tällainen huijaus osuu kohdalle. Valitettavaa kuitenkin on, että kaiken teknologian kehityksen mukana, myös huijauspuhelut muuttavat muotoaan ja kehittyvät. Viimeisimpänä etenkin sosiaalisessa mediassa on puhuttanut AI- eli tekoälyteknologiaa hyödyntävät puhelut. Näissä rikollinen on onnistunut tekoälyn avulla luomaan äänen, joka kuulostaa hyvin samalta kuin tuntemasi henkilö. Yleensä tarkoituksena on saada uhri siirtämään rahaa, esittämällä, että puhelun soittanut “läheinen” on kiperässä tilanteessa ja tarvitsee apua.  

Näin voit suojautua: Tämän kaltaisissa tilanteissa on hyvä ottaa aina pysähtyä ja miettiä eikä ikinä siirtää rahaa välittömästi kenellekään, ellei ole aivan puhelun aitoudesta. Mikäli saat puhelun ja epäilet sen aitoutta, voi olla hyvä yrittää varmistaa jotain muuta kautta tarvitseeko kyseinen ystävä tai läheinen todella rahaa.  

Suosittelemme myös aina pitämään mielessä seuraavat asiat: 

• Katkaise puhelu, äläkä soita takaisin. 

• Etsi itse virallisia puhelinnumeroita nettisivuilta ja ota mieluiten itse yhteyttä. 

• Älä luovuta koodeja tai muita tietojasi. 

• Älä kirjaudu sisään kenenkään pyynnöstä. 

• Ilmoita petosyrityksestä poliisille. 

• Mikäli sinulla on Identiteetti- ja petosvakuutuksemme, ole yhteyksissä meihin.  

Vuosien varrella erilaisia huijauksia on ehtinyt syntyä, jos jonkin moisia. Viimeisimpinä ja sellaisina, jotka edelleen nostavat päätään ovat esimerkiksi vastaajaviesti-huijaus sekä postiennakkohuijaus. Vastaajaviesti-huijaukset päätyivät otsikoihin etenkin vuonna 2021 ja aiheesta kirjoitti tuolloin esimerkiksi Yle ja Iltalehti. Kyseessä on siis huijaus, jossa saat puhelimeesi viestin, joka muistuttaa vastaajaviestiä. Huijauksen tarkoituksena on saada sinut kuuntelemaan vastaajaviesti klikkaamalla viestissä olevaa linkkiä. Mikäli linkkiä klikkaa, yritetään puhelimeen asentaa haittaohjelma, jonka tarkoituksena on varastaa puhelimestasi tietoja kuten yhteystiedot.  

Postin nimissä huijauksia tapahtuu valitettavan usein. Tyypillisiä ovat esimerkiksi niin sanottu postiennakkohuijaus tai postipaketin saapumiseen liittyvä huijaus. Postiennakkohuijauksessa kohteeksi joutunut saa laskun, vieläpä mahdollisesti alkuperäiseen viestiketjuun, jossa kehotetaan maksamaan esimerkiksi maksamaton postimaksu ennen kuin voit noutaa paketin. Toisenlainen huijaus on viesti, jossa pyydetään allekirjoittamaan paketti tai muuten paketti lähetetään takasin. Toinen esimerkki on, että toimitustiedot ovat väärät tai tiedot muuten ovat puutteelliset ja ne tulee tarkistaa ennen kuin paketti voidaan toimittaa. Useimmiten keskiössä on joka tapauksessa saada uhri toimimaan viestissä olevan linkin avulla.  

Näin voit suojautua: Puhelimeen tulisi aina tulla näkyviin, mikäli sinulla on vastaamattomia puheluita. Jos siis saat viestin vastaajaan jätetystä viestistä, mutta et näe, että sinulla olisi vastaamattomia puheluita, kannattaa olla varpaillaan ja pohtia viestin todenmukaisuutta. Aina on turvallisempaa olla klikkaamatta linkkejä. 

Postin osalta varovaisuuteen liittyen on muutamia helppoja keinoja. Mikäli saat epäilyttävän näköisen viestin tai linkin, älä avaa sitä. Mikäli tiedossasi ei ole paketin saapumista tai muuten vain epäilet saamaasi ilmoitusta, neuvoo Posti varmistamaan tilanteen aina heidän asiakaspalvelustaan tai hyödyntämällä heidän OmaPosti-sovellusta. Voit lukea lisää postin ohjeista täältä.  

Mikäli kaipaat lisätietoa identiteettivarkauksista, petoksista sekä miten suojautua niiltä, vieraile sivuillamme täällä.