Nettikiusaamisesta ei kokemusasiantuntija Eetu Heikan mukaan puhuta riittävästi, vaikka se voi johtaa mielenterveysongelmiin ja pahimmissa tapauksessa itsemurhaan. Työssään Heikka haluaa auttaa erityisesti nuoria, jotka eivät välttämättä osaa käsitellä kiusaamista tai hakea siihen apua.
”Nettikiusaamista vähätellään todella paljon, eivätkä ihmiset ymmärrä, miten vakavia seurauksia sillä voi olla”, toteaa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja kiusaamisen kokemusasiantuntija Eetu Heikka.
22-vuotias Heikka tietää, mistä puhuu. Joukosta eristäminen ja syrjintä tulivat hänelle tutuiksi jo ala-asteella, ja yläasteelle siirryttäessä koulukiusaaminen muuttui päivittäiseksi nettikiusaamiseksi. Vaikeuksista huolimatta Heikka on onnistunut kääntämään lapsuutensa kiusaamiskokemukset vahvuudeksi, jota hän nyt hyödyntää toisten auttamiseen.
”Kierrän kouluissa, työpaikoilla ja erilaisissa tapahtumissa kertomassa, miten kiusaamista voi ehkäistä ja miten siitä voi toipua. Nettikiusaamisesta ja nettivihasta pitää keskustella avoimesti, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan – tai edes vähenemään.”
Marraskuussa Heikka valittiin Kuukauden nettienkeliksi.
Vertaistuki ja puhuminen auttavat kiusattua
Nettikiusaaminen on lisääntynyt ja muuttunut Heikan mukaan viime aikoina huomattavasti. Korona ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat osaltaan vaikuttaneet tähän.
”Keväällä kun koulut olivat kiinni, eikä päässyt harrastuksiin tai näkemään kavereita, kiusaaminen lisääntyi somessa. Etenkin niissä kanavissa, joissa toisten kuvia ja julkaisuja voi kommentoida anonyymisti”, pohtii Heikka.
Tavallisesti ilkeät kommentit liittyvät ulkonäköön ja pukeutumiseen.
”Minusta leviteltiin aikoinaan myös valheellisia juoruja ja muita törkeyksiä. Lisäksi sain väkivalta- ja tappouhkauksia, minkä seurauksena en uskaltanut liikkua missään yksin”, kertoo Heikka.
Vakavasta kiusaamisesta toipuminen kesti neljä vuotta. Heikka pääsi opiskelemaan Pieksämäelle, missä hän tapasi ihmisiä, jotka olivat lähtöisin samanlaisista taustoista.
”Puhuminen auttoi toipumisessa. Sain vertaistukea ihmisiltä, jotka olivat käyneet kanssani läpi samoja asioita. Ymmärsin, etten ollut kokemusteni kanssa yksin.”
Huono itsetunto ja mielenterveysongelmat varjostavat kiusatun elämää
Työssään kiusaamisen kokemusasiantuntijana Heikka haluaa erityisesti nuorten ymmärtävän, miten syvästi nettikiusaaminen vaikuttaa ihmiseen ja voi tehdä tälle todella pahoja asioita. Kiusaamisella on seurauksensa.
”Kun tarpeeksi pitkään kuulee olevansa idiootti läski, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Kiusatun itsetunto laskee ja tulee ongelmia mielenterveyden kanssa. Pahimmassa tapauksessa kiusatut voivat päätyä itsemurhaan, koska eivät näe mitään muuta ulospääsyä tilanteesta.”
Heikan mukaan nettikiusaamisesta ei puhuta riittävästi, vaikka sen seuraukset ovat synkkiä.
”Siksi haluan tarinani kautta vaikuttaa etenkin nuorten ajatusmaailmaan. Kiusaaminen on erityisen haitallista nuorille, joilla on huomattavasti vähemmän eväitä käsitellä kiusaamista.”
Pahaa oloa ei pidä purkaa toisiin ihmisiin
Kiusaamisen uhreja Heikka rohkaisee puhumaan kokemuksistaan – joko ystävälle, perheelle tai ammattilaiselle.
”Kiusaamiseen pitää aina puuttua. Jos siihen ei syystä tai toisesta pysty itse puuttumaan, siitä kannattaa kertoa eteenpäin esimerkiksi opettajalle, ohjaajalle tai vanhemmalle”, muistuttaa Heikka.
Kiusaajille Heikalla on puolestaan selkeä viesti. ”Meistä jokaisen pitäisi muistaa, että omaa pahaa oloa ei saa purkaa toisiin ihmisiin.”