Kesä on harmillisen otollista aikaa joutua identiteettivarkauden uhriksi. Oletko sinä suojautunut identiteettivarkaudelta? Kokosimme tähän artikkeliin vinkkejä, kuinka tunnistaa joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi ja mitä lomalle lähtiessä kannattaa huomioida suojautuakseen identiteettivarkaudelta.
Vuoden 2018 identiteettivarkaustutkimuksemme* mukaan suomalaiset ovat eniten huolissaan verkkokauppahuijauksista (36 %) ja lompakkovarkauksista (35 %), jotka erityisesti kesäaikaan yleistyvät, kun ihmisiä kerääntyy paljon yhteen paikkaan.
Identiteettivarkaus voi saada alkunsa lompakkovarkaudesta, kun varas saa haltuunsa henkilön ajokortin sekä luottokortteja. Lompakkonäpistyksen tai maksukorttien väärinkäytön uhri huomaa lähes välittömästi, mutta henkilökortin väärinkäyttö ja identiteettivarkaus voi ilmetä vasta useamman vuoden päästä. Esimerkiksi tässä Ylen kirjoittamassa esimerkissä Jari sai tietää joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi vasta viiden vuoden päästä siitä, kun hänen tietonsa olivat joutuneet vääriin käsiin.
”Mikäli tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, esimerkiksi juurikin lompakkovarkauden, postilaatikosta saatujen tietojen tai netin tietomurron kautta, voi loman aikana postilaatikkoon kertyä outoja laskuja samalla, kun itse istuu kesämökin laiturilla onnellisen tietämättömänä asiasta”, kertoo mySafetyn Customer Operations Sales Manager Laura Taipale.
Identiteettivarkaus on nopeimmin kasvava rikollisuuden laji maailmalla ja jo 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Uhri voi kärsiä mittavien taloudellisten vahinkojen lisäksi henkistä vahinkoa, kuten ajan hukkaa, ahdistusta, turvattomuuden tunnetta sekä maineen menetystä varkaan väärinkäyttäessä henkilötietoja esimerkiksi kalliiden tavaroiden hankintaan, luoton ottamiseen tai sosiaalisen mediassa väärien tietojen levittämiseen valeprofiilin avulla. Identiteettivarkauden takia voi lisäksi menettää esimerkiksi luottotietonsa.
Näin tunnistat identiteettivarkauden:
- Saat laskun asiasta, jota et ole itse tilannut. Mikäli näin tapahtuu, ovat tietosi jo joutuneet jotakin kautta vääriin käsiin. Tässä tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä laskuttajaan sekä poliisiin selvittääksesi asiaa. Mikäli sinulla on mySafetyn Identiteettivakuutus voimassa, ole yhteydessä meihin, niin autamme sinua asian selvittämisessä. Identiteettivakuutus korvaa myös mahdollisia taloudellisia vahinkoja.
- Saat yllättävän hyvän tarjouksen tai erikoisen pyynnön sähköpostiisi. Tässä voi olla kyseessä tietojenkalastelu eli phishing. Keinot tietojenkalasteluun kehittyvät jatkuvasti. Voit esimerkiksi saada Facebookilta sähköpostin, jossa pyydetään vaihtamaan salasana aidon näköisellä sivustolla. Mikäli viesti on huijausviesti ja annat viestin kautta tietosi eteenpäin, voidaan näitä mahdollisesti myöhemmin väärinkäyttää identiteettivarkauteen. Lue vinkit blogistamme, kuinka asioit turvallisesti verkossa ja miten tunnistat nettihuijauksen.
- Saat puhelun, jossa sinulta pyydetään henkilötietojasi. Kyseessä voi olla huijauspuhelu ja tietojenkalastelu. Suhtaudu epäilevästi puheluihin, joissa pyydetään henkilötietojasi, varsinkin mikäli et odota puhelua tai et ole varma miksi sinun pitäisi tietojasi antaa. Muista! Poliisi, pankki tai muut viralliset tahot eivät ikinä kysy pankkitunnuksiasi tai PIN-koodejasi puhelimitse tai sähköpostitse.
- Joku on luonut valeprofiilin sinusta sosiaaliseen mediaan. Rikollinen on saanut käsiisi tietosi esimerkiksi tietovuodon kautta. Tässä tapauksessa kannattaa välittömästi olla yhteydessä palveluntarjoajaan ja vaihtaa käyttäjätunnuksesi salasana. Poliisille on myös hyvä tehdä asiasta ilmoitus.
Näin suojaudut identiteettivarkaudelta lomalle lähtiessäsi ja lomaillessasi:
- Postilaatikko on hyvä olla lukollinen. Loman ajaksi kannattaa myös tehdä postinjakelun siirto, jotta identiteettivaras ei pääse tietoihisi käsiksi postilaatikon kautta.
- Älä jätä kotia näkyvästi tyhjilleen tai ilman valvontaa. Voit esimerkiksi pyytää naapuriasi pitämään asuntoasi silmällä lomasi ajan.
- Harkitse tarkkaan, mitä tietoja jaat itsestäsi tai matkoistasi sosiaalisessa mediassa. Varas voi saada esimerkiksi sosiaalisen median päivityksesi kautta tiedon ja identiteettivarkaus voi tapahtua esimerkiksi asuntomurrossa varastetun tietokoneen tai muiden henkilökohtaisia tietoja sisältävien papereiden kautta.
- Pidä huolta lompakostasi ja passista. Kesällä lompakkovaras voi iskeä erityisesti massatapahtumissa, jolloin syntynyt vahinko ei välttämättä rajoitu maksuvälinepetoksiin ja tyhjentyneisiin tileihin vaan voi johtaa myös identiteettivarkauteen.
- Käytä harkitusti avointa wifi-verkkoa. Avoin wifi-verkko voi olla helposti murrettavissa ja niiden kautta voidaan varastaa esimerkiksi henkilö- ja luottokorttitietoja.
- Ota vain tarvitsemasi lompakon kortit mukaan matkalle. Lompakkoon ei kannata ottaa mukaan esimerkiksi kanta-asiakaskortteja, kirjastokortteja tai muita henkilötietoja sisältäviä kortteja, joita lomalla ei tarvitse.
- Suhtaudu kriittisesti sähköpostitse saamiisi tai netissä näkemiisi tarjouksiin ja erikoisiin pyyntöihin. Kesän aikana nettihuijaukset, joissa ystävä, perheenjäsen tai tuttava pyytää sosiaalisen median tai sähköpostin kautta rahallista apua ”hädässä”, voivat yleistyä. Kun ihmiset matkustavat ja ovat vähemmän tavoitettavissa puhelimitse, identiteettivaras voi luoda valeprofiilin esimerkiksi Facebookiin ja laittaa pyyntöjä kaapatun profiilin kavereille. Jos saamiisi sähköpostiviesteihin liittyvät käyttäjätunnukset ja salasanat, älä käytä valmista linkkiä, jota sähköpostissa käytetään vaan mene suoraan tutun palveluntarjoajan sivuille ja tee tarvittavat muutokset tätä kautta.
- Käytä vain vahvoja salasanoja eri palveluihin ja säilytä niitä asianmukaisesti. Eri salasanoja voi olla vaikea muistaa ja tätä varten on olemassa erilaisia salasananhallintaohjelmia, kuten 1password. Myös perinteinen paperilappu on parempi paikka säilyttää salasanoja kuin tietokoneella oleva avoin tiedosto. Lue nettisivuiltamme vinkit vahvan salasanan tekemiseen.
*mySafetyn tilaaman tutkimuksen toteutti Research-Insight Finland maaliskuussa 2018. Tutkimukseen vastasi 3 140 henkilöä. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat suomalaiset.