Samaan kategoriaan kuuluvat
Blogi
-
16 helmikuu 2021
Vuoden 2015 Sami Kieksi (30) vietti sängyn pohjalla. Yli kymmenen vuotta tv-alalla oli tehnyt olon tyhjäksi. Vuosien aikana yksikään oma idea ei ollut edennyt tuotantoon saakka ja rooli muiden tuotantojen taustajoukoissa oli vuodesta toiseen sama.
Se oli ensimmäinen hetki aikuisiällä, kun Kieksi tunnisti, miten lähellä syrjäytyminen voi olla. Vetämätön olo, niukat tulot, totaalinen neuvottomuus työelämän edessä sekä sosiaalisten suhteiden olemattomuus. Ei se muuta olisi vaatinut.
Lepo kuitenkin auttoi, ja alkoi syntyä uusia ideoita. Ennen seuraavaa kesää Kieksi kirjoitti jo uuden dokumenttisarjan synopsista. Työn nimi oli Some Deep Story ja se käsitteli kiusaamista. Sen keskiössä olivat he, joista lehdissä puhutaan asenteellisesti esimerkiksi syrjäytyneinä, mutta itseään he kutsuvat ei-normoiksi eli ”ei tilastollinen normi”.
Ehkä yllättäenkin Yle lupautui julkaisijaksi.
”Vuonna 2016 tehtiin jo ensimmäinen kausi starttirahan turvin. Lopputuloksesta tykättiin. Nyt on menossa jo viides kausi, ja sen teemana on velkaantuminen.”
Some Deep Storyn läpimenosta voimaantuneena Kieksi tarttui uudestaan kynään ja suunnitteli oman läpimurtodokumenttisarjansa Logged in. Se jatkoi Some Deep Storyn teemaa, mutta porautuu vielä syvemmin syrjäytymisen kokemukseen.
Logged in:ssä kuvattujen nuorten elämä puhutti koko kansaa ja vavisutti lehdistöäkin. Ikään kuin kukaan ei olisi arvannutkaan, millaista nuoruus työttömänä ja yksinäisenä voisi olla.
Sami Kieksiä hänen kohtaamansa ihmiset eivät ole ihmetyttäneet. Hän on elämänsä alusta saakka tottunut näkemään myös elämän syrjäpuolia.
Sami Kieksi oli kuusivuotias, kun vanhemmat erosivat ja Kieksi jäi alkoholisoituneen ja mielenterveysongelmista kärsivän äitinsä kanssa kahdestaan Lapissa sijaitsevaan pikkukylään. Pian äiti löysi uuden miehen, ja siitä jonkin ajan kuluttua Samilla oli jo kaksi uutta pientä sisarpuolta.
Muutosten myötä koulu, joka oli ensimmäiset luokat sujunut erinomaisesti, alkoi kärsiä.
Kolmannelle ja neljännelle luokalle ehdittyään Kieksi saattoi olla jo viikkojakin pois tunneilta hoitamassa sisaruksiaan.
”Äiti oli joskus päiviä poissa kotoa, ja minulle se tarkoitti pitkiä aikoja poissa koulusta, kun hoidin siskoja kotona. Jäin opetuksesta jälkeen. Se lisäsi eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Sellainen saattaa kasvaa, kun olet ollut aiemmin hyvä ja halunnut opiskella, etkä yhtäkkiä pystykään käymään koulussa eivätkä aikuiset ymmärrä sinun hätääsi.”
Vähitellen Kieksistä tuli myös koulukiusattu: oli nälvimistä, ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä, nimittelyä.
Sitten yhtenä päivänä Kieksin biologinen isä oli häntä koulun pihalla vastassa. Tieto äidin ongelmista oli kantautunut pitkälle.
”Isä sanoi, että sinä poika lähdetkin nyt minun mukaani. Hän oli pakannut autoon jo valmiiksi kaikki minun tavaranikin. Ajoimme Kemijärvelle”, Sami Kieksi kertoo.
Siitä kahden päivän päästä hän aloitti uudessa koulussa. Elämä ei yrityksestä huolimatta helpottunut.
”Koin ulkopuolisuutta, vaikka sainkin kavereita muista ulkopuolisista.”
Pian muuton jälkeen Kieksin isällä todettiin syöpä ja hän joutui sairaalaan. Alakoululainen Sami pakkasi jälleen tavaransa ja muutti samassa kylässä asuvan enonsa luokse. Neljän pitkän vuoden jälkeen isä lopulta tervehtyi, ja Kieksi palasi hänen luokseen.
Vuodet kuluivat. Tuli kahdeksannen luokan kevät. Silloin Sami Kieksi käveli isänsä eteen ja kertoi, että nyt hänellä on vain kaksi vaihtoehtoa: ajautua rikolliseksi tai muuttaa muualle.
Heti kesän alussa Kieksi muutti äitinsä luo, ja he asettuivat Tampereelle. Yhteinen uusi elämä alkoi turvakodissa äidin uuden miehen väkivaltaisuuden vuoksi, mutta syksyyn mennessä he asuivat jo pienessä, sievässä omassa kodissaan Tampereen lähiössä.
Peruskoulun viimeinen luokka lähti hyvin käyntiin ja numerot paranivat.
”Minulla oli hyvä opo, joka ymmärsi tilanteeni ja osasi suositella jatkokoulutuspaikkoja. Saatoin ensimmäistä kertaa puhua avoimesti, miksi koulu oli minulle vaikeaa.”
Lukuvuoden lopulla äidin piti palata muiden lastensa luokse Lappiin ja Kieksi sai sosiaaliviranomaisten poikkeusluvalla jäädä yksin asumaan Tampereelle nuoresta iästään huolimatta.
Yhdeksännen luokan jälkeen hän opiskeli ainoastaan elokuva- ja tv-alaa ja hakeutui alan töihin.
”Tästä jonkin ajan kuluttua ajauduin taas kiusatuksi. Nyt harmittaa, etten tehnyt silloisista tapahtumista rikosilmoitusta, sillä kunnianloukkauksen merkit täyttyivät.”
Näitä kokemuksia edelsi Sami Kieksin näkyväksi kasvanut rooli sosiaalisessa mediassa.
Lähtökohta kehitykselle oli varmasti se, että lapsuuden epävakaisuus oli tehnyt hänestä auttamishaluisen. Hän oli mukana Suomen suosituimman keskustelufoorumin Ylilaudan toiminnassa ja perusti Facebook-ryhmän Kolmelta aamuyöstä eli 3AM.
3AM ryhmä vastasi nuorisotilaa verkossa. Ajatus oli, että ryhmästä voi saada kavereita, keskusteluseuraa ja vertaistukea.
”3AM kasvoi nopeasti ja henki oli aluksi hyvä. Ihmiset löysivät ryhmästä kavereita ja osa jopa puolisoita.”
Kieksistä tuli ryhmien suosion kasvun myötä pikkujulkkis. Hän antoi haastatteluja iltapäivälehdissä ja hänen omatkin seuraajamääränsä kasvoivat.
Suitsutus mediassa ei kuitenkaan tuntunut ryhmän jäsenistä oikeudenmukaiselta. He kokivat, että Kieksi on vain julkisuuden kipeä.
”Minusta alettiin levittää valheellisia huhuja. Sanottiin muun muassa, että olen hakannut tyttöystävääni. Moni uskoi näitä valheita.”
Sitten Kieksin Facebook-profiili kopioitiin ja sen nimissä alettiin lähettää ryhmän nuorille tytöille härskejä viestejä. Tästä noussut kohu oli luonnollisesti kauhea kokemus.
Vähitellen myös kiusaajia ja vähättelijöitä alkoi ilmestyä sivustolle, jonka alkuperäinen tarkoitus oli olla lämmin yhteisö.
”Siinä vaiheessa suljin koko ryhmän. Ei ollut muuta vaihtoehtoa.”
Tammikuussa 2021 Sami Kieksi valittiin mySafetyn Nettienkeliksi. Syyt on lueteltu yllä.
Kieksi ei halua nähdä itseään uhrina, vaan pikemminkin hän kokee, että kiusaamisen myöntäminen on auttanut häntä löytämään oman äänensä dokumentaristina ja tuonut hänelle omanlaisensa käsialan.
Kiusatun yksinäisen aseman hän tuntee omien kokemustensa ja dokumentoimiensa ihmisten myötä liiankin hyvin.
”Hyvin moni kiusattu on kokenut eriarvoisuutta jo tarhasta alkaen. Kiusaamiskokemusten vuoksi he eivät ole voineet luottaa muihin ihmisiin eikä myöhemmin elämässään sen vuoksi yhteiskuntaankaan.”
Luottamussuhteen ohuus johtaa hänestä siihen, että hyvin moni kiusattu joutuu elämänsä aikana uudestaan kiusatuksi.
Työllään Kieksi pyrkii vaikuttamaan ongelmaan siten, että erilaisuudesta tulee normaalia, sillä lopulta vain suvaitsevaisuus ja empatia luovat ulospääsyn kiusaamisen kierteestä. Se lopettaa rajanvedon ulkopuolisiin ja sisäpiiriläisiin.
Nettienkeli on mySafetyn perustama palkinto. Se myönnetään kuukausittain yksityishenkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on tehnyt tärkeää ja näyttävää nettivihan ja nettikiusaamisen vastaista työtä.
Kuvat: Sami Kieksin kotialbumi