Pandemia aiheutti korona-aiheisten kalasteluviestien hyökyaallon
Olemme seuranneet mySafetyllä tiiviisti nettirikollisuuden kasvua pandemian aikana. On ollutkin helppo huomata, kuinka rikollisuus siirtyi taas sinne, missä ihmiset ovat. Kun pandemia vei meidät kaikki kertarysäyksellä verkkoon, sen ympärille syntyi nopeasti moninainen nettirikollisuus.
Uusi tilanne kannusti meitä kaikkia varaamaan niin rokoteajan kuin siihen liittyvät todistuksetkin verkosta. Moni seurasi verkosta myös alati vaihtuvia päivityksiä: miten paikallinen uimahalli on auki, saako korttelikahvilasta jo lounasta, miten monta uutta tartuntaa kotikaupungissa on tänään?
Asioinnin nopea digitalisointi asetti osan kansasta haavoittuvaiseen asemaan. Olemmekin kärjistäen tilanteessa, jossa maailma on verkossa, mutta verkon lukutaitomme ei ole kehittynyt digitalisaation vaatimalle tasolle. Se näkyy esimerkiksi siten, että annamme pankkitietomme satunnaiselle tekstaajalle, vaikkemme missään olosuhteissa antaisi niitä kadulla satunnaiselle vastaantulijalle. Monien on vaikea tunnistaa petoksia verkkoympäristössä.
Ja totta kai haavoittuvaisuutemme sai petoksia tehtailevat rikolliset hyödyntämään pandemian. Länsimaissa levisi rokotteiden markkinoille tulon yhteydessä huijausviestejä, joissa pyydettiin varaamaan rokotusaika tai koronatestiaika omilla henkilötiedoilla, jotka sitten varastettiin, tai ostamaan rokote suoraan kotiin tai maksamaan ylimääräistä, jotta pääsee rokotusjonon ohi – ja niin edelleen.
Myöhemmin pandemiaan liittyvät petokset muuttuivat koronapassien ja koronatodistuksen väärennöksiksi eli asiakirjarikoksiksi. MTV:n uutisten mukaan väärennettyjen todistusten hinnat vaihtelivat 150 eurosta viiteensataan euroon, ja niitä on käytetty aina Helsinki-Vantaan lentokenttää myöten. Osan väärennöksistä on kuvattu olevan erittäin hyviä ja osan taas huonoja. Taso vaihtelee niissäkin.
Virkavalta tuntuu olevan omalla laillaan puun ja kuoren välissä. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen, mutta valtio ei voi olettaa, että jokaisella kansalaisella on digitalisaatioon tarvittava taito – saati välineet. Sen vuoksi esimerkiksi rokotetodistusta ei voi sitoa vain älypuhelimeen. Tämä sulkee pois pelkästään puhelimessa toimivan QR-koodin, biometrisellä tunnisteella toimivan koronapassin ja viivakoodiratkaisut. Tai mikäli ne otetaan käyttöön, mahdollisen koronapassin tai -todistuksen käyttötarkoitusta pitää rajoittaa: sitä ei voida ulottaa koskemaan kaikkia arkipäivän asioita.
Huomionarvoista on myös se, että koronaan liittyvissä verkkopetoksissa kyseessä on tavallistakin likaisempi ilmiö. Pandemian myötä moni on puolipakotettu toimimaan itselle vieraassa ympäristössä ja petosten teemakin koskee ihmisen pyhintä: terveyttä.
Koska kuitenkin digitaalisuus on ainoa tapa operoida pandemiassa, en näe muuta vaihtoehtoa kuin meidän kaikkien verkkolukutaidon parantamisen. Meidän on entistä paremmin opittava tunnistamaan kalasteluviestit ja muut verkkopetollisuuden muodot. Tässä vastuu ei ole yksin medialla vaan meillä jokaisella. Digitalisaatiosta sivuun jääneelle sukulaiselle ja ystävälle kannattaa soittaa vielä tänään.