Varokaa huijarit – Uusia, tepsiviä toimia huijausviestien torjuntaan esitetty!

Eläkeläinen ja järjestelmäasiantuntija Jouko Törmä kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalle (8.12) huijausviesteihin liittyvistä ongelmista. Hän kertoi muun muassa saavansa niitä tusinan verran muutamassa päivässä. Eikä Törmä ole edes yksin. Korona-aikana tekstiviestihuijausten määrä on kasvanut merkittävästi kaikkialla Suomessa.

Viestien sisältö on syksyn aikana vaihdellut postipaketeista ääniviesteihin ja omakantaan, mutta niiden tavoite on ollut sama: saada uhrin pankkitunnukset tai henkilötiedot.

Tässä rikolliset ovat valitettavan hyvin myös onnistuneet. Keskusrikospoliisi ilmoitti vastikään, että viime ja tänä vuonna suomalaiset ovat menettäneet pelkästään teknisen tuen huijauksissa yli 7 miljoonaa euroa. Summan on arvioitu olevan todellisuudessa vielä suurempi, sillä vain osa huijausviestien uhreista ilmoittaa rikoksesta poliisille. Keskeinen syy siihen on häpeä huijatuksi tulemisesta. Tunne on niin kirvelevä, että suomalainen mieluummin nielee kiukkunsa kuin soittaa poliisiasemalle. Moni saattaa myös ajatella, etteivät verkkorikolliset jää kuitenkaan kiinni. Heille jaan tämän uutisen: pidätyksiä alkaa olla jo jonkin verran, mikä on lohdullista.

Syksyn aikana keskustelua on syystäkin käyty vastuusta. Onko huijausviestien uhrien kannettava yksin vastuu taloudellisista menetyksistään?

Perinteiset vakuutusyhtiöt ovat nostaneet kätensä pystyyn ja sanoutuneet irti korvausvelvollisuudesta vedoten esimerkiksi uhrin omaan huolimattomuuteen. Myöskään pankit eivät korvaa menetettyjä rahoja, mikäli asiakas on siirtänyt ne itse rikoksen tekijän tilille. Operaattoritkaan eivät koe olevansa korvausvelvollisia, vaikka heidän kanavansa mahdollistavat rikokset.

Tietoturvallisuuden asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen puolestaan ehdottaa Tivissä (5.11.), että pankit siirtäisivät rahat ulkomaisille tileille viiveellä. ”Verkkopankit toteuttavat tilisiirrot niin nopeasti ja helposti, että vuosien säästöt häviävät parilla hiiren klikkauksella. Rahojen siirtäminen ulkomaille ei saisi olla näin helppoa ja nopeaa. Ulkomaansiirroissa pitäisi olla 24 tunnin viive, jota ei voi ohittaa”, hän kirjoittaa.

Operaattorit ovat taas yhdessä Traficomin kanssa alkaneet pohtia, kuinka voisivat estää suomalaisten numeroiden väärentämisen. Huijauspuhelu soitetaan tavallisesti ulkomailta, mutta soittajien on mahdollista kopioida käyttöönsä suomalainen puhelinnumero, joka näkyy soiton vastaanottajan puhelimessa. Vastaamme mielellämme tunnistamattomaan suomalaiseen numeroon, muttemme ulkomaiseen. Sen vuoksi jo pelkästään kotimaisen numeron kopioinnin estäminen ehkäisisi huijaussoittojen tehoa.

Huijausviestien torjuntaan tarvitaan kaikkien panos, sillä Suomi on huijareille poikkeuksellisen otollinen kohde. Meidän digiasteemme on korkea, suurin osa suomalaisista puhuu englantia ja ikääntyneilläkin on tietokone sekä verkkopankki käytössään. On selvää, että mikäli emme tee mitään, huijausviestien määrä jatkaa kasvuaan.

Lokakuun loppuun mennessä suomalaiset olivat raportoineet verkkorikollisten vieneen heiltä yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Joulukuun loppuun mennessä menetykset ovat mahdollisesti nousseet jo 40 miljoonaan euroon. Asetetaan yhdessä tavoite, että ensi vuonna tähän aikaan luku on merkittävästi pienempi!

Hyvää joulun odotusta, 

Johanna Abgottspon
Maajohtaja, mySafety