Veikö identiteettivaras henkilötietosi?

Identiteettivarkaudet ovat nousseet viime vuodesta. Turva- ja vakuutuspalveluyritys mySafetyn tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 150 000 kertoo joutuneensa joskus identiteettivarkauden uhriksi ja jopa puoli miljoonaa tietää jonkun uhriksi joutuneen tuttavapiiristään.Tutkimuksen mukaan valtaosa arvelee identiteettivarkauksien lisääntyvän tulevaisuudessa ja näin uskovat myös asiantuntijat – myös suomalaisten identiteetit ovat haluttuja.

Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa varas käyttää toisen henkilötietoja esimerkiksi luoton ottamiseen tai kalliiden tavaroiden hankkimiseen luvatta. Sosiaalisessa mediassa se tarkoittaa esimerkiksi valeprofiilin luomista jonkun toisen nimissä ja kuvilla. Identiteettivarkauden kohteeksi joutuneista yli puolet on kokenut taloudellista vahinkoa. ”Varas tarvitsee identiteettivarkauden tekemiseen vain nimen ja henkilötunnuksen, jonka saa esimerkiksi varastamalla lompakon, penkomalla paperinkeräyslaatikkoa tai poimimalla tietovuodosta netissä”, täsmentää mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.

Identiteettivarkaus on vakava ja rangaistava teko

30 prosenttia kyselyyn vastanneista eivät ole varmoja, onko identiteettivarkaus rangaistava teko. Syksyllä 2015 säädetty lakiasetus määrittelee, että identiteettivarkaudesta voi saada sakkorangaistuksen. Rangaistus edellyttää, että siitä tulee taloudellista haittaa tai vähäistä suurempaa haittaa asianomaiselle. Usein identiteettivarkauden yhteydessä rikosta tutkitaan myös petoksena.

”Suurin osa tämän kaltaisista rikoksista on petokseen liittyviä. Joissain tapauksissa taloudellinen haitta kasvaa jopa kymmeniin tuhansiin euroihin”, selventää Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Erno Koivumäki.

”Tavallinen kansalainen ei yleensä joudu esimerkiksi luottokortilla luvatta tehdyistä ostoksista maksajaksi, mikäli luottokorttitietojen haltija on säilyttänyt asiallisesti tietonsa tai ne ovat hänen hallussaan. Jos henkilötietojasi on käytetty väärin, kannattaa ottaa yhteyttä poliisin mahdollisimman pian”, toteaa Koivumäki.

”Vaikkei laskut jäisikään identiteettivarkaan uhrille maksettavaksi, monelle kertyy kohtuuttomasti vaivaa ja huolta selvittää tapahtumia. Laskujen kiistäminen vaatii monta yhteydenottoa ja ikävänä yllätyksenä koetaan usein se, että viranomaisilta ei välttämättä löydy nopeaa ja konkreettista apua tilanteessa”, Fagerlund lisää.

Näin suojaudut identiteettivarkaudelta

1. Älä luovuta tietojasi minne tahansa. Omien tietojen luovuttamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, erityisesti netissä.

2. Kadonneista henkilöpapereista kannattaa tehdä heti ilmoitus poliisille. Maksukortit kannattaa sulkea.

3. Ole tarkkana mitä jätät paperinkeräykseen! Joka neljäs jättää paperit kierrätykseen sellaisenaan. Tärkeimmät asiakirjat, jotka sisältävät henkilötietoja, on hyvä laittaa ensin silppuriin. Paperinkeräykseen ei kannata heittää lähtökohtaisesti henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja.

4. Suojaa postilaatikkosi! Varas tarvitsee uhrilta nimen ja henkilötunnukset, jotka löytyvät useista kirjeistä. Kannattaa siis hankkia lukollinen postilaatikko.

5. Pidä huolta lompakosta. Älä säilytä sitä esimerkiksi takataskussa. Lompakossa ei myöskään pitäisi säilyttää kaikkia mahdollisia kortteja.

6. Pankki- ja luottokorttien salasanojen kanssa on hyvä olla tarkkana ja suojata ne kädellä maksutilanteissa. Kortin voi myös rajata maantieteellisesti ja varmistaa, että sen käyttö onnistuu vain tietyillä alueilla.

7. Älä jaa somessa kaikkia tietoja itsestäsi, etenkään henkilötietoja. Jos huomaat jonkun luoneen sinusta valeprofiilin tai muuten jakavan tietoja sinusta ilman lupaa, voit ilmoittaa siitä palveluntarjoajalle.

8. Aseta luottotiedoistasi tietovahti. Se kertoo, jos joku tarkistaa luottotietojasi esimerkiksi lainanottoa varten. Jos et ole ottanut lainaa, hälytyskellojen on hyvä soida siinä vaiheessa.

Tiedot ovat peräisin mySafetyn teettämästä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin 5.4.- 28.4.2016. Tutkimuksen toteutti Research-Insight Finland. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 3117 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–70 -vuotiaat suomalaiset.