Vieraskynä: Plan haluaa internetin, jossa tytöt voivat toimia ilman pelkoa

Internet on erottamaton osa tyttöjen arkea kaikkialla maailmassa. Sosiaalisen median kanavissa tytöt ilmaisevat itseään, oppivat uutta, ylläpitävät ihmissuhteitaan ja solmivat uusia. Internetin merkitys on vain kasvanut tänä vuonna, kun koronapandemia on ajanut vuorovaikutusta ja opiskelua verkkoon. 

Tytöt eivät kuitenkaan ole turvassa sosiaalisen median kanavissa. Häiriköivät viestit, julkiset loukkaukset, vainoaminen ja pornografiset valokuvat ovat surullisen yleisiä kaikkialla, missä internetiä käytetään. Niin yleisiä, että on hämmästyttävää, kuinka vähän kattavaa tutkimustietoa ilmiöstä on tarjolla. 

Lastenoikeusjärjestö Plan International halusi selvittää, millaista verkkohäirintää tytöt kohtaavat ympäri maailmaa, ja lisätä samalla ymmärrystä siitä, että verkkohäirintä on todellinen ja vakava ihmisoikeusloukkaus. Siksi nostimme tyttöjen kohtaaman verkkohäirinnän kampanjavuotemme tärkeimmän ponnistuksen, kansainvälisen tyttöjen päivän, teemaksi. 

Yli puolet tytöistä on kohdannut verkkohäirintää 

Julkaisimme lokakuussa kansainvälisen tyttöjen päivän alla kaikkien aikojen laajimman tutkimuksen tyttöjen kohtaamasta verkkohäirinnästä. Kyselytutkimukseen vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista 22 maasta. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.  

Tutkimus osoittaa, että sosiaalista mediaa käyttävät tytöt kohtaavat häirintää sekä korkean että matalan tulotason maissa ja että raportointityökalut ovat tehottomia häirinnän pysäyttämisessä. Yli puolta (58 %) tutkimukseen osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista on häiritty verkossa. Myös Suomessa verkossa häirityksi joutuneiden tyttöjen osuus on hälyttävän korkea (42 %).   

Yleisimmin hyökkääjät käyttävät herjaavaa ja loukkaavaa kieltä, josta 59 % häirintää kokeneista tytöistä raportoi maailmanlaajuisessa kyselyssä. Muita yleisimpiä häirinnän muotoja ovat tarkoituksellinen nolaaminen (41 %), ulkonäön pilkkaaminen (39 %) ja seksuaalisella väkivallalla uhkaaminen (39 %).   

Vähemmistöt ovat tulilinjalla 

Häiritsijät hyökkäävät useimmin vähemmistöryhmiin kuuluvia tyttöjä vastaan. Maailmanlaajuisesti yli kolmannes (37 %) etniseen vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo kokevansa häirintää etnisen taustansa vuoksi, kun taas yli puolet (56 %) HLBTIQ+-vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo tulleensa häirityksi sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia.   

Suomessa vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen tilanne on jopa haastavampi kuin maailmalla. Verkkohäirintää on kokenut 65 % etniseen vähemmistöryhmään kuuluvista tai maahanmuuttajataustaisista vastaajista, 55 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ja 64 % tytöistä ja nuorista naisista, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä. 

Verkkohäirintä on johtanut siihen, että maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö (19 %) on lopettanut tai vähentänyt merkittävästi sosiaalisen median alustojen käyttöä ja 12 % on muuttanut ilmaisuaan sosiaalisessa mediassa. 39 % globaaliin kyselyyn vastanneista kertoo, että verkkohäirintä alentaa itsetuntoa, ja 38 % sanoo sen aiheuttavan stressiä. 

Häirintää kokeneista suomalaistytöistä jopa joka kolmas (28 %) rajoittaa mielipiteidensä ilmaisemista sosiaalisessa mediassa häirinnän vuoksi ja 14 % on poistunut sosiaalisen median palvelusta, jossa on joutunut häirityksi. Niistä suomalaistytöistä, jotka ovat kohdanneet itseensä tai muihin kohdistuvaa häirintää, 46 prosentilla stressi ja ahdistus on lisääntynyt ja 34 prosentilla itsetunto on heikentynyt. 

Viestimme kuultiin, koska se on painava ja tunnistettava 

Osana tyttöjen päivän kampanjaa tytöt ympäri maailmaa esittivät vetoomuksen Facebookille, Instagramille, TikTokille ja Twitterille, jotta ne loisivat vahvempia ja tehokkaampia tapoja ilmoittaa väärinkäytöksistä ja häirinnästä. 

Iloksemme Instagram vastasi vetoomukseen ja sitoutui kuulemaan yhteistyössä Planin kanssa tyttöjä ympäri maailmaa siitä, kuinka someyhtiöt voivat puuttua tehokkaammin verkkohäirintään. Jaamme opit Facebookin ja WhatsAppin kanssa.

Kampanjaviestimme saavutti myös päättäjät ja median. Valtaosa Suomen suurimmista tiedotusvälineistä käsitteli tyttöjen kokemaa verkkohäirintää, ja nuoret kokemusasiantuntijat pääsivät kertomaan kokemuksistaan ja näkemyksistään.

Girls Takeover -tempauksessamme nuoret valtaajat keskustelivat verkkohäirinnästä yhteiskunnan johtajien kanssa. Pääministeri Sanna Marinin valtauksesta tuli maailmanlaajuinen mediailmiö. Päivän pääministerinä toimineen Aava Murron, 16, viesti saavutti yleisöä laajasti Suomen rajojen yli. 

Myös videomme verkkohäirinnästä sai vahvaa kaikupohjaa sosiaalisen median kanavissa.  

Rakennetaan yhdessä turvallinen internet

Tyttöjen päivän kampanjamme vastaanotto osoittaa, että tyttöjen kohtaama verkkohäirintä on laajasti koettu mutta vielä liian vähän puhuttu ongelma. Sen hiljainen salliminen heikentää tyttöjen hyvinvointia niin Suomessa kuin maailmalla.

On myös suuri vääryys, että verkossa tapahtuvan häirinnän, väkivallan tai sen uhan takia tytöt joutuvat poistumaan sosiaalisen median alustoilta tai rajoittamaan mielipiteidensä ilmaisua verkossa. 

Tyttöjen päivän kampanjamme päättyi, mutta jatkamme työtämme sen eteen, että internetistä tulisi kaikille turvallinen ympäristö.

Kutsumme kaikki rakentamaan tasa-arvoisempaa, reilumpaa internetiä. Oletko mukana #tyttöjenpuolella? 

Anna Könönen 
Kirjoittaja on Plan International Suomen viestintäjohtaja