Suomalaisyritysten joutumista identiteettivarkauden uhriksi on tutkittu nyt ensimmäistä kertaa. Turva- ja vakuutuspalveluyritys mySafetyn teettämän tutkimuksen* mukaan jopa 36 % kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä on joutunut tekemisiin identiteettivarkaan kanssa. Ruotsissa saman kokoisissa yrityksissä luku on 45 %.
Kantar Sifon toteuttamaan yritysten identiteettivarkauksia koskevaan kyselytutkimukseen vastasi Suomessa ja Ruotsissa yhteensä n. 1000 yritystä. Kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä jopa 14 % on konkreettisesti joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Lisäksi 26 % vastaajista kertoi joutuneensa identiteettivarkaan kohteeksi. Tuoreet tutkimustulokset kertovat, että yritysten identiteettivarkaudet ovat kasvava ongelma ja liiketoimintariski, joka on otettava vakavasti.
Laki laahaa perässä, viranomaiset voimattomia
”Identiteettirikollisuus on pääsääntöisesti kansainvälistä ja ulkomailta käsin taidokkaasti johdettua. Lainsäädäntö laahaa perässä eikä seuraamusten täytäntöönpano rankaise rikosten tekijöitä”, sanoo mySafetyn myyntijohtaja Johanna Abgottspon.
”Lisäksi on huolestuttavaa, että viranomaisten resurssit eivät tahdo riittää alati kasvavan rikollisuuden tutkintaan. Moni identiteettivarkaus jää valitettavasti ratkaisematta”, Abgottspon jatkaa.
Läheskään kaikista identiteettivarkauksista ei tehdä tutkintapyyntöä poliisille. Tutkimustuloksista selviää myös, että suomalaisista yrityksistä 33 % ei luota lainkaan tai luottaa vain vähän maan viranomaisten kykyyn selvittää identiteettivarkausrikoksia.
Kuinka rikos tapahtuu ja mitä siitä pahimmillaan seuraa?
Tutkimuksen mukaan identiteettivarkaudet tapahtuvat pääsääntöisesti niin, että rikollinen tekeytyy yrityksen avainhenkilöksi kalastellen joko arkaluonteisia tietoja tai suoranaista maksusuoritusta väärälle tilille. ”Valelaskuhuijaukset ovat olleet yritysten riesana jo pitkään ja rikolliset kehittyvät jatkuvasti toiminnassaan”, kertoo Abgottspon. Tutkimustuloksissa raportoitiin myös yritysten oman henkilökunnan tekemistä vahingonteoista, kuten luottokorttien varastamisesta tai korttitietojen kopioimisesta.
Identiteettivarkaudesta johtuvat taloudelliset tappiot olivat tutkimukseen vastanneiden yritysten kohdalla enintään 20 000 euroa varkautta kohden. 41 % yrityksistä koki, että varkauksien seuraukset liittyivät erityisesti menetettyyn aikaan, resursseihin sekä yrityksen uskottavuuteen. Identiteettivarkausrikos on harvoin kertaluonteinen. Identiteettivarkauden kohteena olevaa yritystä pyritään käyttämään hyväksi niin pitkään kuin mahdollista. Rikoksia on myös vaikea havaita riittävän aikaisessa vaiheessa. Identiteettivaras voi valmistella tekojaan pitkään ja huomaamattomasti jopa vuosia.
Taloudellisten menetysten lisäksi menetyksiin tulee laskea selvitystyön osuus, joka vie usein runsaasti työaikaa ja henkilöresursseja. ”Yrityksen kärsineelle maineelle ja mielenrauhan puuttumiselle on vaikea asettaa hintaa. Rikoksesta koituneista vahingoista voi olla pahimmillaan seurauksena koko liiketoiminnan lamaantuminen ja konkurssi”, kertoo Abgottspon huolestuneena.
* Tiedot ovat peräisin mySafetyn teettämästä ja Kantar Sifon toteuttamasta yritysten identiteettivarkaustutkimuksesta. Tutkimus tehtiin huhtikuussa 2019, ja siihen vastasi 500 ruotsalaista ja 503 suomalaista pienten ja keskisuurten yritysten yrityspäättäjää. Päättäjäasemaan kuuluvat muun muassa talousjohtaja, toimitusjohtaja, markkinointijohtaja sekä yrityksen osakas.
mySafety Oy tarjoaa turva- ja vakuutuspalveluita ja on toiminut Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Suomessa mySafetyn palveluksessa on noin 60 henkilöä ja toimistot sijaitsevat Helsingin Vallilassa ja Kuopion Technopoliksessa. Konsernin pääkonttori on Ruotsissa, jossa yritys on toiminut vuodesta 1999. Pohjoismaissa mySafetylla on yhteensä 1,5 miljoonaa asiakasta, joista Suomessa n. 120 000.