Samaan kategoriaan kuuluvat
Blogi
-
04 heinäkuu 2017
Identiteettivarkaudet ovat nykyään yleisempiä kuin pyörävarkaudet. Toisin kuin pyörävarkaus, identiteettivarkaus voi aiheuttaa pitkäaikaista taloudellista haittaa ja epävarmuutta jopa vuosiksi eteenpäin.
Identiteettivarkauksien määrä jatkaa kasvamistaan vuotuisen tutkimuksemme mukaan, ja itse varas jää harvoin kiinni. Tutkimustulokset kertovat, että kuluneen vuoden aikana identiteettivarkauksia tapahtui yli 33 000 kappaletta, mikä tarkoittaa 50% kasvua aiempaan vuoteen verrattuna.
Saadessaan käsiinsä henkilökohtaisia tietoja uhristaan identiteettivaras voi esimerkiksi ottaa luottoa varastamillaan tiedoilla, tehdä nettiostoksia toisen henkilöllisyyden avulla, tai vaikkapa luoda valetilejä sosiaalisessa mediassa toisen nimissä. Identiteettivarkaus ei välttämättä valkene uhrille heti, sillä varas voi tilata uhrin nimiin ostamansa tavarat eri postiosoitteeseen tai -lokeroon. Usein uhrille tulee tieto tilauksista vasta siinä vaiheessa, kun lasku on jo perinnässä. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta Suomessa identiteettivarkaus kriminalisoitiin vasta syyskuussa 2015.
Identiteettivarkauden uhreja jo 160 000 
Tutkimuksemme paljasti, että liki 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden uhriksi, ja heistä jopa lähes 60% on kokenut taloudellista vahinkoa. Taloudellisen vahingon lisäksi uhri voi joutua selvittelemään identiteettivarkauden vyyhtiä pitkiä aikoja, mikä voi osaltaan johtaa tulonmenetyksiin selvitystyön haitatessa työntekoa ja normaalia arkea. Olemme mySafetylla selvitelleet lukuisia tapauksia ja huomanneet, että taloudellisen ja ajallisen vahingon lisäksi identiteettivarkaus aiheuttaa paljon epävarmuutta ja mielipahaa. Meille onkin tärkeää, että ammattitaitoiset asiakaspalvelijamme osaavat tarjota kattavaa tuki- ja selvityspalvelua identiteettivarkauksien uhreille.
Identiteettivaras ei tarvitse paljoa tietoa uhristaan – välillä vain muutama tiedonjyvänen, kuten sosiaaliturvatunnus ja vaikkapa osoite, riittävät. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan kuinka identiteettivaras oli onnistunut onkimaan uhriensa tietoja ja tämän jälkeen ostanut prepaid-liittymiä ja perustanut sähköpostitilejä uhriensa tiedoilla. Näinkin helposti kaikki voi saada alkunsa, ja identiteettivaras voi tilailla tuotteita verkosta uhrin nimissä ja ottaa esimerkiksi pikavippejä.
Nuoret voisivat olla huolellisempia
Tutkimuksemme paljasti myös, että suomalaiset eivät välttämättä osaa yhdistää lompakkovarkauksia identiteettivarkauksiin, vaikka usein lompakossa olevien tietojen avulla voi toteuttaa identiteettivarkauden melko helposti. Suomalaisista 39% on huolissaan lompakkovarkauksista, mutta vain alle kolmasosa (29%) on huolissaan identiteettivarkauksista.
Tämän lisäksi erityisesti nuoret (18–29-vuotiaat) uskovat, että identiteettivarkaus tapahtuu todennäköisemmin ulkomailla. Tämän valossa on erityisen huolestuttavaa, että nuoret ovat myös huolettomampia suojaamaan esimerkiksi pankkikortin tunnusluvun verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Kaikki tämä voi kieliä siitä, että nuorten 
matkustellessa he ovat myös alttiimpia identiteettivarkauksille ulkomaanmatkoillaan.
Kuinka identiteettivarkaudelta voi suojautua?
MySafety tarjoaa vakuutusta henkilöllisyyden väärinkäyttöjen varalle. Ainutlaatuinen Identiteettivakuutus korvaa identiteettivarkauteen liittyvät taloudelliset menetykset ilman omavastuuta. Enimmäiskorvaus on 20 000 euroa vakuutuskautta (12 kk) kohden. Vakuutukseen kuuluu henkilötunnuksen ja sähköpostiosoitteiden monitorointipalvelu sekä henkilökohtainen tuki aiheettomien laskujen ja luottojen kiistämiseen sekä luottokiellon asettamiseen.
Lue tuoreimmat faktat identiteettivarkauksista. Kokosimme myös yhteen tutkimustemme tärkeimmät tulokset.
*mySafetyn tilaaman tutkimuksen toteutti Research-Insight Finland maaliskuussa 2017. Tutkimukseen vastasi 3077 henkilöä. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat suomalaiset.
5 HELPPOA VINKKIÄ ID-VARKAUTTA VASTAAN:
Hanki postilaatikkoosi lukko. 
Älä ikinä kerro PIN-koodeja, tunnuslukuja tms. ystäville tai tuntemattomille puhelimitse tai sähköisesti.
Tuhoa tärkeät paperit ennen kuin heität ne paperinkeräykseen tai roskiin.
Ole varuillasi, kun saat kirjeitä ja sähköposteja, joissa kysytään henkilötietojasi tai tunnuslukuja.
Ilmianna epäilyttävät sähköpostiviestit ja sosiaalisessa mediassa petolliset ilmoitukset.