2020 – mitä tapahtuu identiteettivarkauksille?

Tammikuun alussa on aina hyvä muistella hetki mennyttä ja kurkistaa tulevaan.

Erityisesti nyt se tuntuu tärkeältä, kun uusi vuosi siirsi meidät myös uudelle vuosikymmenelle.

Mitä edellinen vuosikymmen teki identiteettivarkauksille ja miten tämä kymmenluku tulee niitä muuttamaan?

Identiteettirikosten määrä ainakin kasvoi huimasti 2010-luvulla. Samalla identiteettirikoksista tuli maailmanlaajuisesti todennäköisesti kaikkein yleisin rikollisuuden muoto. 

Identiteettirikosten kasvuun liittyi likeisesti vuosikymmentä leimannut datan keruu. Siitä tuli halutuinta kauppatavaraa, ja samalla maailman vaikutusvaltaisimpien yritysten lista alkoi koostua lähinnä yrityksistä, joiden palveluita on ilmaista käyttää, kun käyttömaksu suoritetaan datan keruun ja myynnin muodossa.

Entä miten sitten tästä eteenpäin?

Uskon, että seuraavan vuosikymmenen aikana datan keruuta aletaan suitsia. Suosiota kasvattavat palvelut, jotka suojaavat kuluttajadataa sen keräämisen sijaan. Tätä trendiä vahvistetaan myös julkiselta puolelta. Siitä esimerkkinä vuonna 2018 voimaan tullut tietosuoja-asetus (GDPR).

Myös hakkerointi yleistyy entisestään. Se pakottaa meidät myös lukemaan mediaa entistä kriittisemmin. Todennäköisesti lakkaamme luottamasta audioon ja videoon samanlailla kuin aiemmin. Ymmärrämme, että ääntä ja suunliikkeitä voi manipuloida yhtä näppärästi kuin nyt editoimme tekstiä.

Toivon, että opimme myös pysäyttämään netissä laittomasti leviävät aineistot heti - ja ymmärrämme, että kyseessä on rikos, jossa emme halua olla mukana.

Lisäksi toivon, että 2020 myös verkkorikollisuutta koskeva lainsäädäntö selkeytyy. Se olisi erittäin tärkeää paitsi rikollisuuden, niin myös nettikiusaamisen hillitsemiseksi. 

Keskeisintä on minusta kuitenkin tämä: vaikka verkkorikollisuus jatkaa monimuotoistumistaan, ihminen rikoksen keskellä pysyy samana. Se, mitä tunnemme, kun postista alkaa tulla valelaskuja tai kun lapsemme joutuu räikeän nettikiusan kohteeksi ei katso aikaa, paikkaa tai asemaa. Noihin hetkiin kytkeytyvä yksinäisyys, epätoivo, häpeä ja pelko edustavat modernia, länsimaista, inhimillistä hätää.  Verkkorikollisuus ajaa epätoivon ohella pienyrittäjiä konkurssitilanteisiin. Kyse ei ole vain menetystä rahasta, vaan ajasta, joka verkkorikoksen selvittämiseen menee. Pienyrittäjillä se on tyypillisesti pois tuottavasta työajasta.

Verkostoitumisen voimistuessa ja identiteettirikosten kasvun myötä mySafetyn vakuutuspalvelukonsepti tulee tällä vuosikymmenellä vahvistumaan! Olemme toistaiseksi ainoa yritys, joka korvaa verkkorikollisuudesta aiheutuneen taloudellisen vahingon ja myös tukee asiakasta onnettomuuden keskellä. Palvelu tarkoittaa meillä sitä, että selvitämme aidosti identiteettivarkaudesta aiheutunutta sotkua esimerkiksi kontaktoimalla valelaskut lähettäneet yritykset, kiistäen laskut ja auttamalla uhria rikosilmoituksen tekemisessä sekä tarvittaessa luottokiellon asettamisessa.

Meidän uuden vuoden lupaus onkin jatkaa entistä pontevammin tärkeää työtämme nettirikollisuudesta koituvien haittojen vähentämiseksi. Emme ehkä voi pysäyttää verkkorikollisuutta, mutta tehtävämme on minimoida sen aiheuttamaa taloudellista ja inhimillistä onnettomuutta.

Turvallista uutta vuotta ja vuosikymmentä 2020!