Samaan kategoriaan kuuluvat
Blogi
-
12 toukokuu 2020
Korona-aikana suomalaiset ovat siirtyneet suurin joukoin etätyöhön ja ostokset hoidetaan verkossa ruokakauppaa myöten. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien niukkeneminen ja sosiaalisen etäisyyden normi saavat ihmiset viettämään enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että myös identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet. Teetimme huhtikuun alkupuolella tutkimuksen*, missä selvitettiin identiteettivarkauksiin liittyviä faktoja tuhannelta suomalaiselta.
Tieto ei aina lisää tuskaa. Identiteettivarkauksien kohdalla tieto on paras suoja ja antaa mielenrauhaa, kun vastassa ei ole enää suuri tuntematon mörkö. Poikkeusajan uutisointi verkkorikollisuuden kasvun osalta on herättänyt suomalaiset asian tärkeyteen: yli puolet (54 %) suomalaisista kaipaa lisää tietoa identiteettivarkauksista ja siitä, miten niitä vastaan voi suojautua. Lisäksi runsas kolmannes (36 %) vastaajista kertoi olevansa samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että viimeaikainen uutisointi on saanut ymmärtämään identiteettivarkauksien riskit. Esimerkiksi Yle ja Digitoday uutisoivat tästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan viimeaikainen uutisointi on saanut lähes joka seitsemännen suomalaisen (14 %) muuttamaan toimintatapojaan siten, että he ovat entistä paremmin suojassa verkkorikollisuudelta. Yksinkertaiset toimet ovat myös tehokkaita: yhä useampi on ottanut käyttöön vahvat salasanat, luonut jokaiseen palveluun oman uuden salasanansa tai harkinnut esimerkiksi identiteettivakuutuksen hankkimista.
Nuoret aikuiset ovat suurin riskiryhmä – valppautta kannattaa lisätä erityisesti somessa
Tutkimustulosten mukaan nuoret aikuiset ovat tavallisimpia identiteettivarkauden kohteita: 25–34-vuotiaista lähes joka viides (19 %) on joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai sen yrityksen kohteeksi. Stereotyyppisesti voisi kuvitella, että iäkkäämpi väestö on altteinta identiteettivarkauksille. 55–64-vuotiaiden ikäryhmästä harvempi kuin joka kymmenes (8%) kertoi joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi tai sen yrityksen kohteeksi. Yli 65-vuotiaissa vastaava osuus oli tasan 10 prosenttia. Koko väestön tasolla identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohteeksi on joutunut useampi kuin joka kahdeksas (13 %), mikä tarkoittaa väestötasolla yli puolta miljoonaa ihmistä.
Nuorten suurta osuutta selittänee se, että nuoret ovat aktiivisempia sosiaalisen median kuluttajia. Suurin osa viimeisen vuoden aikana toteutuneista identiteettivarkauksista on saanut alkunsa sosiaalisen median kanavissa. Jopa 27 prosenttia identiteettivarkauksien uhreista ja kohteista nimeää somen kanavaksi, josta identiteettivarkaus tai sen yritys sai alkunsa. Sosiaalisen median rooli tietovuodon kanavana korostui erityisesti 25–34-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa.
Huomionarvoista on, että 35 prosenttia identiteettirikoksen uhreista tai kohteista ei osannut sanoa, missä he olivat edellisvuoden aikana menettäneet henkilötietonsa.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on saanut meidät kiinnittämään erityistä huomiota yleisiin hygieniakäytäntöihin, kuten riittävän huolelliseen käsienpesuun ja yskimiseen mahdollisimman turvallisesti. Huomio kannattaa ulottaa myös tietoturvaan ja päivittää omat käytännöt. Aina valppauskaan ei riitä, siksi ulkopuolista suojaa kannattaa myös harkita.
*Tutkimuksesta lyhyesti: Tämän raportin pohjana olevan tutkimuksen on toteuttanut IRO Research Oy 8.–16.4.2020. Tutkimus on tehty valtakunnallisena nettipaneelina, johon osallistui 1 000 suomalaista. Vastaajat edustivat demografisilta piirteiltään Suomen kansaa sulkien pois alle 18-vuotiaat suomalaiset.