– Kolmannes kokee nettikiusaamisen raaistuneen viime vuosien aikana
Vakuutuspalveluyhtiö mySafety teetti kyselytutkimuksen nettikiusaamisesta. Sen mukaan peräti viidennes suomalaisista on tullut loukatuksi verkossa. Yleisimmin suomalaiset kohtaavat nettikiusaamista Facebookissa. Lasten ja teinien ikäryhmässä nettikiusaamista on puolestaan eniten Whatsappissa, Snapchatissa sekä Instagramissa. Vanhemmista puolet pelkää perheenjäsentensä joutuvan nettikiusaamisen kohteeksi.
Nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistunut vakuutuspalveluyhtiö mySafety on teettänyt IRO Researchilla Tuhat suomalaista -tutkimuksen nettikiusaamisesta. Kyselytutkimukseen vastasi 1 100 yli 10-vuotiasta suomalaista, minkä lisäksi tutkimusyritys syvähaastatteli kahdeksan nettikiusaamisen kohteena ollutta tai sitä läheltä seurannutta henkilöä.
Tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista on tullut loukatuksi verkossa ja noin kolmannes arvioi nettikiusaamisen raaistuneen viime vuosien aikana. Raaistumisen syiksi suomalaiset nimeävät muun muassa lisääntyneen sosiaalisen median käytön, kanavien määrän kasvun ja mahdollisuuden kommentoida asioita anonyymisti.
Tutkimuksen mukaan nettikiusaaminen koskee kaikkia ikäryhmiä, mutta erityisesti siitä kärsivät lapset, teinit ja nuoret aikuiset. Lasten ja teinien ikäryhmässä (10–17-vuotiaat) 31 prosenttia on kokenut nettikiusaamista ja kahdeksan prosenttia ikäryhmästä on kokenut sen niin vakavana, että on ryhtynyt toimenpiteisiin kiusaamisen estämiseksi.
Nuorten aikuisten ikäryhmässä (18–29-vuotiaat) 36 prosenttia on tullut loukatuksi netissä. Se on enemmän kuin joka kolmas nuori aikuinen. Heistä 12 prosenttia on ryhtynyt toimenpiteisiin nettikiusaamisen lopettamiseksi.
Kyselytutkimukseen osallistuneista neljä prosenttia vastasi tietoisesti loukanneensa ja kahdeksan prosenttia arvioi mahdollisesti loukanneensa muita verkossa.
“On kuitenkin myönteistä, että 95 prosenttia vastaajista tunsi käsitteen nettikiusaaminen ja 91 prosenttia heistä piti kiusaamista nolona, ei sen kohteeksi joutumista”, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo.
Naisia kiusataan netissä ulkonäöstä, miehiä liikunnasta
Kyselytutkimus tarkasteli myös aiheita, joihin nettikiusaaminen liittyi. Eniten loukkaavia kommentteja saa mielipiteensä kertomisesta.
Nettikiusatuista 54 prosenttia on tullut loukatuksi mielipiteittensä vuoksi. Seuraavaksi yleisin nettikiusaamisen syy oli ulkonäkö (29 %) ja kolmanneksi yleisin poliittiset mielipiteet (24 %).
Ehkä yllättäenkin suomalaiset pilkkaavat verkossa muita myös harrastusten ja työn vuoksi: 17 prosenttia saa osakseen loukkaavia kommentteja harrastuksistaan ja 13 prosenttia tulee loukatuksi ansiotyönsä vuoksi.
Nettikiusaamisen teemat ovat sukupuolijaottuneita. Netissä kiusaamista kokeneista naisista 41 prosenttia on saanut halventavia kommentteja ulkonäkönsä vuoksi, kun miehistä vain 20 prosenttia on tullut loukatuksi ulkonäkönsä takia. Vastaavasti kiusaamista kokeneista miehistä 10 prosenttia on tullut loukatuksi urheiluun liittyvissä asioissa, kun sama luku naisilla on vain yksi prosentti.
“Tutkimuksemme syvähaastattelut osoittivat, miten henkilöitynyttä ja raakaa nettikiusaaminen voi olla. Yksi haastateltavistamme kertoi, että nettikiusaaminen kohdistuu asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa. Silloin halventaminen osuu suoraan omanarvontuntoon”, Fagerlund jatkaa.
Nettikiusaaminen aiheuttaa yksinäisyyden tunnetta ja häpeää
Kiusatuista noin joka viides (17 %) kertoo nettikiusaamisen satuttavan todella paljon ja kymmenen prosenttia kiusatuista kuvaa sen lisäävän yksinäisyyden tunnetta tai aiheuttavan häpeää. Seitsemälle prosentille nettikiusaaminen aiheuttaa masennusoireita.
“Kyselytutkimus osoitti, ettei nettikiusaaminen ole selvärajainen ilmiö. Osa suhtautuu kiusaamiseensa vähätellen, vastausten mukaan jopa huvittuneesti, mutta osalle nettikiusaaminen on musertava kokemus”, Fagerlund kertoo.
Nettikiusaaminen myös huolettaa suomalaisia, ja lähes joka kolmas suomalainen (31 %) on huolissaan siitä, että he tai heidän perheenjäsenensä joutuvat nettikiusaamisen kohteeksi. Huolen määrä korostuu lapsiperheissä, joista peräti puolet (49 %) on huolissaan perheenjäsentensä puolesta.
Huolta korostaa nettikiusaamisen vahingollisuus sekä se, ettei sen lopettamiseen koeta olevan ratkaisua. Kyselyyn osallistuneiden mielestä nettikiusaamisesta pitäisi tästä huolimatta ilmoittaa verkkopalvelun ylläpitäjälle ja tehdä rikosilmoitus.
Kyselytutkimuksen toteutti IRO Research kesällä 2020. Kyselyyn vastasi 1 100 vastaajaa. Otos vastasi Suomen väestö- ja maantieteellistä jakaumaa. Kyselytutkimuksen osana IRO Research syvähaastatteli kahdeksan nettikiusaamisen kohteena ollutta tai sitä läheltä seurannutta henkilöä.