Petteri Järvinen avaa dark webin käsitettä: Suurelta osin hämäräbisnestä, mutta ei pelkkää pahaa

Kaikki ovat kuulleet pimeästä verkosta mutta harva tietää, mitä se oikeasti tarkoittaa. Ehkä juuri sen vuoksi mielikuvat pimeästä verkosta vellovat vahvana. Yhdistämme sen ihmiskauppaan, rikollisjärjestöihin, ihmisyyden pimeisiin puoliin. Murhiinkin. Moni miettii myös peruskysymyksiä: miten sinne pääsee ja millainen se on. Entä ketä moinen paikka palvelee?

MySafety tarjoaa vakuutuspalveluita verkon rikoksia vastaan, joten “dark web” pohdituttaa toisinaan myös meidän asiakkaitamme. Siksi päätimme ottaa selvää, mikä pimeä verkko on ja mitä siitä pitäisi tietää.

Puhelin soi. Tietokirjailija ja kyberturvallisuuskouluttaja Petteri Järvinen vastaa Espoosta. Hän on toimistollaan, jossa työn alla on kyberturvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja kolme uutta tietokirjaa muun muassa salasanojen ja henkilötietojen suojaamiseen liittyen. Tarkempia sisältökuvauksia hän ei halua antaa vielä ennen kuin kustantaja on varmistunut.

Järvinen on kouluttanut suomalaisyrityksiä ja kirjoittanut tietokirjoja it-alalta pian neljäkymmentä vuotta. Lehtijuttuja ja kolumneja on siinä ajassa syntynyt monta tuhatta, ja tietokirjojakin yli kolmekymmentä. Vuosien vieriessä myös käsiteltävät teemat ovat muuttuneet. 

“1980-luvun alussa kaikki oli uutta. Opetin silloin esimerkiksi dos-komentoja ihmisille. Samoin 640 kilotavun kokoisen keskusmuistin optimaalinen käyttö oli iso kysymys tuohon aikaan. Samaisen vuosikymmenen lopussa tapetille nousivat Windows-käyttöjärjestelmä ja hiiren käyttö. Vuonna 1994 kehittyi internet, ja samoihin aikoihin myös ensimmäiset tietokonevirukset alkoivat levitä verkossa. Nyt viimeisinä trendeinä ovat tekoäly, kyberturvallisuus sekä kryptovaluutat”, hän tiivistää. 

Jossain vaiheessa internetin kehityskaarta sen kylkeen alkoi kehittyä dark web. Järvinen käyttää siitä mieluummin kuitenkin nimeä varjoverkko, sillä yhtymäkohtia tavalliseen internetiin on paljon. 

“Varjoverkko on yksinkertaistettuna verkko, johon pääsee vain erikseen ladattavan selaimen kautta. Kuka tahansa voi ladata varjoverkkoon vievän selaimen, eikä varjoverkossa itsessään ole mitään laitonta”, Järvinen tiivistää.

Varjoverkossa miljardibisnestä

Keskeiset erot internetin ja varjoverkon välillä ovat käytetyissä selaimissa, verkkosivumekanismissa sekä nopeudessa. Varjoverkkoon vievistä selaimista yleisin on Tor, ja sivumekanisminsa vuoksi varjoverkko ei ole yhtä helppokäyttöinen kuin avoin internet. Siellä ei myöskään operoida hakukoneella.

“Tor tulee sanoista The Onion Routing, eli suomeksi sipulireititin. Se tarkoittaa sitä, ettei käyttäjäsivun ip-yhteyttä voida jäljittää, sillä yhteys kulkee aina usean koneen kautta. Tämä tekee varjoverkosta anonyymin, mutta myös hitaan”, Järvinen kertoo.

Hitauden vuoksi varjoverkon sisältö on pääosin tekstiä, kun avoin internet on siirtynyt aikaa sitten kuvien, videoiden ja ääneen käyttöön.

Entä mitä varjoverkossa sitten on? 

Vaikkei pimeä verkko olisikaan ihmismielen synkin likakaivo, suurin osa sen sisällöstä sijoittuu hämäräpelin ja rikollisuuden rajamaille. Varjoverkossa myydään esimerkiksi patruunoita, huumeita, käsiaseita ja identiteettitunnuksia. Sen sijaan ihmiskauppa tai joukkotuhoaseet eivät todellisuudessa ole pimeän verkon sisältöä. Pääosa sisällöstä liittyy ehkä yllättäenkin keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. 

“Ei se nyt ihan niin ole, että sieltä voi mennä ostamaan palkkamurhaajan. Varjoverkkoa hallitsevat keskustelupalstat, joissa toki hämärätietokin voi vaihtaa omistajaa. Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että myös avoimessa internetissä on paljon rikollista toimintaa”.

Varjoverkossa liikkuvaa rahamäärää Järvinen kuvaa mittavaksi. Se syntyy erityisesti pimeässä verkossa käytävästä huumekaupasta. Kaupan todellista arvoa ei tiedä kukaan, mutta maailmanlaajuisesti kyse on miljardeista. Sen rinnalla identiteettivarkauden mahdollistavat henkilötiedot ovat varjoverkon nappikauppaa.

"Sadat miljoonat ihmiset ovat menettäneet identiteettitietonsa, mikä jo itsessään laskee henkilötietojen hintaa. Osa siitä, kuten salasanat, menettävät myös arvonsa vanhetessaan. Sen sijaan hetu ja nimitiedot mahdollistavatkin rikollisen toiminnan pitkäänkin."

“Vuonna 2011 Suomessa oli iso tietomurto ja edelleen tuolloin vuotaneita tietoja käytetään identiteettivarkauksien masinointiin ja tilausvarkauksiin. Näillä vuodoilla on hyvin pitkät jäljet”, Järvinen sanoo. 

Tor-selaimen ja pimeän verkon nykyisestä sisällöstä huolimatta Tor kehitettiin alun perin hyvään tarkoitukseen. Se on Yhdysvaltain laivaston aloittama hanke, jonka turvin miehistölleen taattiin mahdollisuus itseilmaisuun maailman kaikissa satamissa. Varjoverkko oli aikansa sananvapauden mahdollistaja totalitaarisissa maissa, kunnes sananvapautta saattoi alkaa toteuttaa myös avoimen internetin puolella esimerkiksi VPN:n avulla.

Lusikallinen bensaa

Miten pimeä verkko tulee sitten kehittymään tulevien vuosien aikana? Varmaa on ainakin se, että sen sisältömäärä kasvaa. Samalla se tulee mukailemaan osaltaan avoimen internetin kehitystä. Sen osalta Järvinen ennustaa ainakin kyberturvallisuuden ja tekoälyn merkityksen voimistuvan entisestään.

“Kyberturvallisuus nousee keskeiseksi teemaksi, joka läpileikkaa diplomatian, liike-elämän ja yksilöiden väliset suhteet verkossa. Tekoäly taas on ollut puheenaiheena aina 1960-luvulta alkaen, eikä siihen liittyvä mielenkiinto missään nimessä vähene tulevien vuosien aikana”, Järvinen sanoo.

Tietotekniikan hän nimeää yhdeksi nopeimmin kehittyvistä toimialoista. Sitä kuvaa hyvin hänen kertoma vitsikäs analogia:

“Jos autoteollisuus olisi kehittynyt yhtä nopeasti kuin tietokoneet, auto kulkisi maailman ympäri lusikallisella bensaa”. 

Tähän on hyvä lopettaa.

Petteri Järvinen