Identiteettivaras iskee myös kesälomalla – toimi näin, jos epäilet tietojesi joutuneen vääriin käsiin

Keväällä 2021 julkaistun tutkimuksemme mukaan 760 000 suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Identiteettinsä rikollisille menetti 45 000 suomalaista.

Identiteettivaras voi saada henkilötiedot haltuunsa verkon kautta esimerkiksi tietomurron yhteydessä tai sosiaalisen median tai sähköpostitilien kautta. Henkilötiedot voidaan anastaa myös lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen avulla.

Useimmiten identiteettivarkauden uhriksi joutunut ei tiedä, miten rikollinen on saanut henkilötiedot käsiinsä, mitä kaikkea voi vielä tapahtua ja miten väärinkäytökset saa loppumaan. Identiteettivarkaus tuleekin tyypillisesti ilmi vasta siinä vaiheessa, kun uhrin henkilötietoja on jo käytetty väärin, ja uhri saa esimerkiksi ensimmäisen laskun ostoksesta, jota hän ei ole tehnyt.

Identiteetin menettäminen aiheuttaa uhrilla paljon huolta ja ahdistusta. Pahimmillaan identiteettivarkaus voi johtaa taloudelliseen ahdinkoon ja usean vuoden selvitystyöhön.

On ollut hienoa seurata, miten tietoisuus ja jatkuva uutisointi identiteettivarkauksista ovat vaikuttaneet positiivisesti suomalaisten kykyyn suojautua niitä vastaan.

Tutkimuksemme mukaan peräti 24 prosenttia suomalaisista on alkanut vuoden aikana käyttää kaksivaiheista tunnistautumista, 23 prosenttia vaihtaa salasanansa säännöllisesti ja 22 prosenttia on aloittanut vahvojen salasanojen käytön.

Kaikki nämä toimet kasvattavat merkittävästi muskeleitamme identiteettirikollisia vastaan, mistä olen kovin iloinen.

Identiteettivarkauksilta voi myös suojautua suojaamalla henkilötiedot niin hyvin kuin mahdollista. Henkilötietoja ovat nimen ja syntymäajan lisäksi myös koti- ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero. Postilaatikon on hyvä olla lukollinen ja salasanoja luotaessa kannattaa rakentaa vahvoja salasanoja ja käyttää aina eri salasanoja eri palveluissa.

Toimi näin, jos epäilet tietojesi joutuneen vääriin käsiin

1. Tee omaehtoinen luottokielto. Se vaikeuttaa huomattavasti lainan myöntämistä luottokiellon kohteena oleville henkilötiedoille.
2. Oikaise tietosi, jos niitä on muutettu, ja tee osoitteenmuutoskielto. Varmista Digi- ja väestötietovirastolta, Postilta ja muista paikoista, jonne identiteettivaras olisi voinut muuttaa tietojasi, että tietojasi ei ole muutettu, ja että ne ovat oikein.
3. Ota yhteys pankkiisi ja luottokortin myöntäneeseen yhtiöön, mikäli maksukorttiesi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin. 
4. Tee rikosilmoitus poliisille. Säilytä kaikki tapaukseen liittyvät asiapaperit ja kerää todisteita tapahtuneesta, esim. tilitiedot ja tilausvahvistukset.
5. Ota yhteyttä petoksen kohteena oleviin yrityksiin ja tee reklamaatiot, mikäli tiedoillasi on tilattu jotain.
6. Pidä kirjaa kaikista toimista, joita olet tehnyt identiteettivarkauden selvittämiseksi. Kirjoita ylös, mihin tahoihin olet ottanut yhteyttä ja kenen kanssa puhunut. Mikäli olet lähettänyt aiheesta sähköpostiviestejä, tallenna viestit. Tämä auttaa tilanteessa, jossa rikoksen selvittely kestää kauan tai jos henkilötietojasi käytetään väärin uudestaan, jopa vuosien kuluttua.

Onko sinulla jo mySafetyn Identiteetti- ja petosvakuutus? Identiteettivakuutusasiakkaamme saavat asiantuntijoiltamme apua ja tukea yllä mainituissa toimenpiteissä. Vakuutus sisältää myös mm. omien tietojen monitorointipalvelun ja vahingonkorvauksen 20 000 euroon saakka. Tutustu vakuutukseen tästä!

Niclas Fagerlund
Toimitusjohtaja
MySafety Oy