Samaan kategoriaan kuuluvat
Blogi
-
17 helmikuu 2022
Microsoftin omistama LinkedIn on maailman tunnetuin ammatillinen verkostopalvelu. Suomalaisista sitä käyttää noin 25 prosenttia. Massiivisesta käyttäjämäärästä huolimatta, Linkedin on ainoa sosiaalisen median alusta, jossa ei ole tapana kiusata.
Sosiaalisen median palvelut ovat verkostopalveluja. Niiden käyttökokemus paranee omien verkostojen kasvaessa. Mutta somepalveluita yhdistää muutama muukin asia: Suuri osa niistä on saanut alkunsa Palo Alton kulmilta Piilaaksosta. Somepalveluissa vietetään päivittäin helposti tunteja. Ne tuottavat paljon iloa, mutta uhkaavat myös demokratiaa. Kiusaaminen, trollaus, häpäisy ovat niissä ikävää arkipäivää.
Kun mySafety viime vuonna tutki nettivihaa, selvisi, että useampi kuin joka neljäs yli 10-vuotiaista suomalaisista on kokenut kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa, ja 10–17-vuotiaista nuorista lähes puolet (46 %) on ollut loukkaavien kommenttien kohteena.
Hieman yli puolet kiusatuista myös tuntee kiusaajansa, mikä osoittaa, että somessa tapahtuva halventaminen on enemmän kuin nimimerkin takaa huutelua. Se tapahtuu hämmentävän usein omalla nimellä ja kasvoilla.
Ja niin tavallista kuin somessa tapahtuva kiusaaminen onkaan, on kuitenkin yksi alusta, jossa ei kiusata – ja se on ammatilliseen verkostoitumiseen kehitetty LinkedIn. Helmikuun blogipostauksen kunniaksi ajattelimme pohtia, mitä LinkedIn-palvelulla on, mitä muilla sosiaalisen median palveluilla ei. Voisiko siltä oppia jotain? Ja niin me soitimme jo kahdettatoista vuotta itseään LinkedIn-kouluttajana elättävälle yrittäjä Tom Laineelle.
”Haloo, onko Tom Laine?”
”Kyllä on, hei vain.”
Laineen tie Suomen varmasti tunnetuimmaksi LinkedIn-asiantuntijaksi on kuin johdettu:
1990-luvulla hän törmäsi Piilaaksosta Suomeen palanneeseen vanhaan tuttavaansa, joka kertoi, kuinka Piilaaksossa pelkkä idea saa miljoonien rahoituksen. Laine innostui, että hänelläkin olisi monta hyvää ideaa, jos vain joku rahoittaisi niiden toteuttamista.
Tästä syntyi hänen ensimmäinen startupinsa. Se perustui samoille teemoille kuin vuosia myöhemmin syntynyt sosiaalinen media. Niitä olivat muun muassa yhteisön rakentaminen, paikkatieto, verkostojen kasvattaminen, mobiiliversio. Harmi vain, ettei silloinen teknologia kestänyt moisten sovellusten käyttöä mobiililaitteissa ja yritys kaatui.
Tilalle tuli kuitenkin seuraava startup ja taas seuraava startup, ja niiden toiminnassa Laine oli joko osa-aikaisesti tai päätoimisesti mukana elämätilanteestaan riippuen. Näiden Laineen tukemien kasvuyritysten toiminta nojasi yhteisöllisyyteen, massapostituksiin ja sosiaalisten verkostojen rakentamiseen.
Kun hän kaiken tämän keskellä tutustui lopulta LinkedIniin, hän huomasi sen olevan palvelu, jollaista oli itse pyrkinyt rakentamaan aiemman uransa. Innostus ja usko alustan tarpeellisuuteen oli korkealla.
Nyt Laineella on palvelussa maksimimäärä eli 30 000 kontaktia ja seuraajia lähes 37 000. Niitä on karttunut työelämän varrelta Suomesta, Tanskasta ja Englannista, joissa Laine on työskennellyt erilaisissa teknologia-alan yrityksissä. Verkosto ja asiantuntemus palvelusta ovat kasvaneet luonnollisesti oman kiinnostuksen myötä.
Nykyisin Laine viettää palvelussa noin tunnin päivässä, mikä on riittävästi ylläpitämään verkostoja ja pysymään tietoisena alustan hiljaisista signaaleista. Pitkästä kokemuksestaan huolimatta Laine muistaa törmänneensä LinkedInissä vain yhteen kiusaamistapaukseen.
”Kiusaaja oli vakavasti sairas, eikä siten oma itsensä. Muita tapauksia en muista. LinkedIn on perusvireeltään kannustava ja myönteinen.”
Harvinaiseen myönteisyyteen Laine näkee useitakin syitä. Yksi on se, ettei LinkedIniin tulla viihtymään.
”LinkedInissä vieroksutaan viihteellistä sisältöä. Palvelun odotetaan pikemminkin tuottavan ammatillista lisäarvoa.”
LinkedIniin kirjaudutaan virkeänä, päivän valossa ja usein työpaikalta, joten huolimattomimmat aamuyön letkautukset karsiutuvat pois. Olosuhteet vaikuttavat.
Lisäksi LinkedIn on yksi harvoista suosituista sosiaalisen median alustoista, josta ei ole suomenkielistä versiota. Se, että palvelu on kokonaisuudessaan vieraskielinen, saa ihmiset skarppaaamaan. Myös LinkedInin viestien pitkä elinkaari lisää käyttäjien harkintaa.
”Kun Instagramissa postaus saa puolet näkyvyydestään ensimmäisen 15 minuutin aikana ja Twitterissä muutaman tunnin aikana, LinkedInissä vastaava aika voi helposti olla vuorokausia”, Laine sanoo, ja kertoo, että se vaikuttaa koko käyttölogiikkaan.
Nopeaan seurankaipuuseen toimivat Facebook ja Twitter, mutta LinkedIniin mennään lähtökohtaisesti verkostoitumaan.
”LinkedIniä täsmäkäytetään esimerkiksi työnhakuun, rekrytointiin, myyntiin ja muihin ammatilliseen osaamiseen liittyviin tarpeisiin. Käyttötarve on usein tiedostettu, ja sitä toteutetaan palvelussa.”
Samasta täsmäkäytöstä kertoo myös yritysten tapa toimia LinkedInissä. Nousukaudella ne rekrytoivat ja laskukaudella markkinoivat sekä myyvät. Jälleen kerran LinkedIniä käytetään omista ammatillisista tarkoitusperistä alkaen, mikä ei jätä tilaa muiden kiusaamiselle ja vähättelylle.
Ja sitten on vielä yksi asia, jonka Laine nostaa varjoista valoon. Koska LinkedIniin ei mennä viihtymään, siellä vietetään vähemmän aikaa kuin muissa kanavissa. Palvelu tukee kohtuukäyttöä, sillä öyhöttämällä ei saa LinkedInissä huomiota – toisin kuin vaikka Twitterissä.
”LinkedInissä laatu voittaa määrän. Siinäkin mielessä se on aito asiantuntijakanava.”
Mutta entä sitten alun kysymys: mitä LinkedInistä voi oppia? Laineen puheesta on erotettavissa kolme tekijää:
- Somen käyttäminen tiedostetusti vähentää impulsiivisuutta.
- Keskittymällä määrän sijasta laatuun, palvelun sisältö järkevöityy.
- Kun palvelu ei palkitse huomiolla kärkkäydestä, musta–valkoinen ääripää-ajattelu vaimenee.