Samaan kategoriaan kuuluvat
Blogi
-
19 huhtikuu 2022
Identiteettirikokset ovat Suomessa todella yleisiä, ja etenkin kalasteluviestien määrä on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Lähes jokaisella aikuisväestöön kuuluvalla suomalaisella on niistä omakohtaisia kokemuksia. Tämä huolestuttaa Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla rikosoikeuteen ja -prosesseihin sekä viranomaisomaisohjeiden noudattamista koskeviin kysymyksiin erikoistunutta asianajaja Eveliina Tammelaa.
Tammela syventyi pohtimaan kanssamme, miten identiteettivarkaus määritellään laissa, millaisia tuomioita kyseisestä rikoksesta voi saada ja miksi on tärkeää, että kaikki identiteettivarkausepäilyt ilmoitetaan poliisille.
Miten identiteettivarkaus määritellään laissa?
Lain mukaan identiteettivarkaudesta on kyse silloin, jos rikoksesta epäilty tekijä on pyrkinyt erehdyttämään kolmatta osapuolta käyttämällä oikeudettomasti toisen henkilön henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muita vastaavia yksilöiviä tietoja ja tästä on aiheutunut joko taloudellista tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.
Identiteettivarkaudessa tarkoitettuja tietoja voivat olla kaikki sellaiset tiedot, joiden perusteella kolmas osapuoli voi erehtyä luulemaan tiedon käyttäjää joksikin toiseksi henkilöksi kuin tämä todellisuudessa on. Oleellista on, että tekijällä on ollut tarkoitus erehdyttää kolmatta osapuolta sellaisen tiedon avulla, jolla voidaan yksilöidä toinen henkilö.
Identiteettirikoksessa tekijä käyttää tietoa ilman lupaa tai oikeutta, eli oikeudettomasti. Tekijän menettelystä täytyy myös aiheutua jotakin haittaa sille, jota tieto koskee. Käytännössä tällaista haittaa voi olla taloudellinen haitta tai jokin muu vähäistä suurempi haitta. Haitan osalta ei edellytetä suurta vahinkoa, vaan kyse voi olla esimerkiksi aiheettomien laskujen selvittämisestä aiheutuneesta huomattavasta vaivannäöstä.
Miten uudesta rikosnimikkeestä on kyse?
Rikosnimike on tullut lakiin vuonna 2015, joten kyse on suhteellisen tuoreesta kriminalisoinnista. Identiteettivarkauden taustalla on EU:n tietoverkkorikosdirektiivi. Kriminalisoinnin tarkoituksena on ollut identiteettivarkauden uhrin aseman parantaminen, ja säännöksellä pyritään suojaamaan henkilön identiteetin loukkaamattomuutta.
Identiteettivarkauden yhteydessä tekijä on usein voinut syyllistyä myös petokseen. Nyt kun identiteettivarkaus on oma rikoksensa, tekijä voidaan tuomita sekä identiteettivarkaudesta että petoksesta.
Millaisia tuomioita identiteettirikoksista voi saada?
Pelkästä identiteettivarkaudesta voi saada rangaistuksena enintään sakkoa. Tilastokeskuksen mukaan identiteettivarkaus oli vuosina 2016–2020 päärikoksena yhteensä 16 käräjäoikeudessa tuomitussa tapauksessa. Näiden osalta keskimääräinen päiväsakkorangaistus vaihteli 23,8 ja 34 päiväsakon välillä.
Samalla aikavälillä esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitut keskimääräiset päiväsakot olivat 10 ja 36,8 välillä. Koska identiteettivarkaus voi tulla rangaistavaksi myös esimerkiksi petoksen ohella, tekokokonaisuudesta on mahdollista tuomita tapauskohtaisesti vankeusrangaistus.
Jos identiteettivarkaudesta aiheutuu vahinkoa, tekijä voi lisäksi joutua korvaamaan aiheutetun vahingon. Korvattavaa vahinkoa ovat taloudellinen vahinko, henkilövahinko ja/tai kärsimyskorvaus. Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaan identiteettivarkaudesta voidaan tuomita uhrille maksettavaksi kärsimyskorvausta 200–1 000 euroa.
Kuinka tavallista on, että identiteettirikoksen uhri käynnistää oikeusprosessin tapahtuneesta?
Vuosina 2016–2020 viranomaisen tietoon tuli yhteensä reilu 19 200 identiteettivarkaustapausta, mikä on suhteellisen suuri määrä.
On kuitenkin oletettavaa, että tämä on vain jäävuoren huippu ja kaikki teot eivät ole tulleet viranomaisen tietoon, mikäli rikosilmoitusta ei ole tehty. Identiteettivarkauksiin liittyvät rikosprosessit ovat kuitenkin lisääntyneet viime aikoina.
Noin 90 prosenttia suomalaisista on jo ollut kalasteluviestien kohteena. Millaisia ajatuksia lainoppineen näkökulmasta herättää se, että lähes koko aikuisväestömme on ollut tietynlaisen rikostyypin kohteena?
Tämä on ilman muuta huolestuttavaa. Huolta aiheuttaa erityisesti viranomaisten nimissä lähetetyt kalasteluviestit.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei vielä kalasteluviestin kohteena oleminen itsessään tuo asianomistaja-asemaa identiteettivarkauden johdosta. Sen sijaan kalasteluviesteissä sillä, jonka nimissä viesti on lähetetty, voi olla asianomistaja-asema.
Identiteettivarkauksien määrä ei oletettavasti jatkossa tule ainakaan vähenemään, minkä vuoksi on tärkeää pyrkiä huolehtimaan ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja omien tietojen suojaamisesta. Jos kuitenkin identiteettivarkauden kohteeksi joutuu, on tärkeää, että jokaiseen identiteettivarkausepäilyyn reagoitaisiin rikosilmoituksella, sillä identiteettivarkaus on niin sanottu asianomistajarikos. Toisin sanoen rikoksesta ei voida rangaista ilman, että asianomistaja vaatii rangaistusta rikoksen tekijälle.