Teetimme keväällä IRO Researchilla vuosittaisen kyselytutkimuksemme suomalaisten suhtautumisesta identiteettivarkauksiin. Tutkimus uutisoitiin mediassa laajalti, mutta yksi kysymyksemme ohitettiin lähes täysin. Se koski suomalaisten tapaa suojautua identiteettivarkauksilta.
Tutkimuksemme mukaan teemme sen suhteen erinomaista työtä.
Lähes sata prosenttia (98 %) vastaajistamme ilmoitti suhtautuvansa kriittisesti sähköpostitse saamiinsa tai netissä näkemiinsä pyyntöihin. Yhdeksänkymmentäkuusi prosenttia ilmoitti olevansa varovainen papereiden ja luottamuksellisen informaation käsittelyssä.
Saman verran kertoi, ettei jaa salasanojaan kenellekään. Yhdeksänkymmentäkolme prosenttia sanoi, ettei jaa henkilötunnustaan julkisesti kenellekään. Ihailtavaa kuultavaa.
Kaikesta tästä huolimatta, tiedämme, että identiteettivarkauksien määrä on kasvussa. Syitä sille on monia.
Yksi on asenteet. Viranomaislähteiden mukaan esimerkiksi Vastaamon tietokantaan oli jätetty avoin MySQL-portti, jossa sen pääkäyttäjätunnusta ei ollut suojattu salasanalla. Tätä on laajalti selitetty työotteella, joka oli välinpitämätön, liian luottavainen.
Tietokirjailija Petteri Järvinen taas muistuttaa kirjassaan Digiajan tietosuoja, että Suomessa todelliset identiteettivarkauden riskit ovat edelleen fyysisessä maailmassa.
”Lompakon hukkaaminen on yleisin alku identiteettivarkaudelle. Ajokortti, Kela-kortti, passi ja sähköinen henkilökortti antavat huijarille lentävän lähdön petosten aloittamiseen.”
Toinen yleinen tapa identiteettivarkauden synnylle on Järvisen mukaan roskisdyykkaus. Roskalaatikoihin heitetyistä, nimellä ja sotulla varustetuista kirjeistä henkilötietojen nappaaminen on lastenleikkiä. Osa voroista varastaa vastaavat paperit suoraan postilaatikosta. Sen vuoksi onkin huolestuttavaa, että vielä vuonna 2015 peräti 70 prosenttia Suomen postilaatikoista oli lukitsemattomia.
Meidän viestimme on se, että kenestä tahansa voi tulla tietovuodon uhri. Vaikka voimme omilla toimillamme merkittävästi pienentää identiteettivarkauden riskiä, huonolla tuurilla sekään ei auta. Edes täydellinen huolellisuus ei nitistä identiteettivarkauden riskiä nollaan.
Tämän vuoksi toimimmekin tällä alalla. Emme tarjoile pelkästään ennakoivia toimi näin -listoja, vaan henkistä ja taloudellista apua silloin, kun identiteettivarkaus sattuu omalle kohdalle.
Kilpailijoistamme erotumme sillä, että meiltä saa kattavan avun syntyneiden vahinkojen minimoimiseen. Palvelemme täydellä sydämellä. Emme jätä asiakastamme yksin, vaan autamme hänet rikoksen yli tarvittaessa, vaikka kädestä kiinni pitäen.
Jo mainitsemani tutkimuksemme mukaan identiteettivakuutuksia tai vastaavia palveluita hyödyntää suomalaisista 13 prosenttia. Ilmiön ikävyys huomioiden uskon, että kasvuvaraa on vielä paljon.
Johanna Abgottspon
Maajohtaja, mySafety